Midnight run

1

1km:  Aika: 06:31        min/km:06:31       km/h:9,21

3km: Aika: 19:41         min/km:06:35       km/h:9,11

5km: Aika: 34:03         min/km:07:11       km/h: 8,36

7km: Aika: 48:14         min/km: 07:06      km/h: 8,46

9km: Aika: 01:02:34    min/km: 07:10      km/h: 8,37

Maali: Aika: 01:09:06  min/km: 06:33      km/h: 9,17

Keskivauhti 06:55/km

Auuuh,tänään kuulkaa sattui.Aamulla ylös yrittäessäni huomasin ensimmäisenä että auts,mulla on vatsalihakset.Käsillä ylösnousua auttaessani huomasin,että auts,mullahan on hauikset.Ja jaloilleni päästessä meinasi itku tulla pakaroiden,reisien ja pohkeiden siukuessa kauhusta.En kyllä ikinä ole ollut näin kipeä juoksusta.Ehkä se toipilaana juoksu teki näin kipeän olon?Kävin kuitenkin eilen kevyesti palauttelemassa ja venyttelinkin huolella kivuitta ja oloitta,mutta tänään oli fiilikset ”hieman” erilaiset.Silti,oli syy mikä tahansa niin juoksemaan menoa en osaa harmitella.Tosin äsken,kun sain lapset nukkumaan,niin valitsin ensimmäistä kertaa tänä ”kesänä”yölenkin sijaan sohvan.Ehkä ihan ansaitusti.

Tänään pahimmat juoksuhumalat ovat haihtuneet ja jäljellä on kipeiden lihasten lisäksi pehmeän onnellinen olo.Nyt ehkä voin jo analysoida juoksua järjellisesti. Juoksuun lähtö sujui suht ruuhkitta ja ripeästi.Mulla oli juoksukaverina toinen adidasheimolainen,joka toimi itselleni täydellisenä kirijäniksenä(suuret kiitokset!)!En usko,että olisin muuten tullut näinkään lujaa. Ensimmäisen kilometrin jälkeen huomasimme vauhdin olevan liian luja..mutta kun porukka imaisi mukaansa,tuntui että nopeutta oli hankala hidastaa.Ei vain malttanut,vaikka tiesi kyllä,että tämä saattaa vielä kostautua..Puolen välin,eli viiden kilometrin kohdalla aikaa oli kulunut 34min ja siinä kohti uskalsin jo hihkua mielessäni,että tästä selvitään!Juoksu tuntui pehmeältä ja suht rennolta,mihinkään ei sattunut eikä angiina tehnyt mitään ihmeellisiä tepposia.Ylämäet kävelin suosiolla,pelkäsin liikaa inhoja jälkitauteja,että olisin uskaltanut mennä täysillä.Matka kuudesta kilometristä seitsemään tuntui ikuisuudelta!Se oli oikeastaan ainoa kohta,missä itselleni iski hetkellinen ahdistus.Tuntui,ettei se seiskan kyltti ja juomapaikka tule ikinä!

Loppujuoksu meni tasaisesti ja hidastui hieman.Toivoin,että olisin uskaltanut mennä lujempaa,mutta toisaalta nyt juoksu pysyi ”mukavana” ja ehkä säästyin tämän ansiosta jälkiseuraamuksilta. Heti ysin kyltin jälkeen iski kuitenkin todella outo olo.Yhtäkkiä tuli aivan uskomattoman kylmä(?!)ja tuntui että näkökentän laitamilla näkyi pilkkuja.Sen seuraamuksena hidastin tahtia ja itkin mielessäni verta,kun en pystynyt vetämään sitä viimeistä mäkeä juosten.Loppusuora tuntui niiiiiin pitkältä,ettei ole tosikaan!Toivoin jo sekunnin siinä ensimmäisen portin kohdalla,että vau!Oliko tää tässä?.Kunnes tajusin,että maaliportti onkin vasta hieman edempänä..Voi sitä fiilistä,kun tajusi,että pitää juosta vielä vähän!Onneksi samalla hetkellä näin maaliviivan reunalla mieheni ja pojat ja siitä se viimeisten metrien tarvitsema energia sitten tuli.

Maaliviivan ylittäessäni fiilis oli ennenkokematon.Itketti,teki mieli kirkua riemusta.Samalla oli kylmää kuin Siperiassa ja hetken heitti päässä.Se onneksi meni nopeasti ohi ja jäljelle jäi vain hyviä tuntemuksia.

Juoksu oli mielestäni hämmentävän tasainen!Nopeimmat kilometrit olivat ensimmäinen ja viimeinen,mutta kuten huomaatte kilometrien minuuttivauhdeista menin todella tasaisesti.Mutta sellaisia mun aiemmatkin pitkät lenkit ovat olleet.Vedän yleensä tasavauhtisen lenkin,viimeiset kaksi kilsaa ripeämmin.En tiedä,onko se hyvä vai huono asia,mutta itse ainakin otan sen hyvänä.Muistan nimittäin juoksua aloittaessani,että kilometrien minuuttivahdit heittelivät pidemmillä lenkeillä todella rajusti!Lenkin nopein kilometri saattoi mennä alle viiden minuutin ja hitain yli yhdeksän!Veti hetken lujaa,ja se vei niin täydellisesti mehut,että seuraava kilometri mentiinkin madellen.Nykyään jaksan hölkätä tasaisella vauhdilla yllättävän pitkään.

Hyvät fiilikset siis vielä tänäänkin <3 Nyt iltapalarahkalle ja nukkumaan.Huh,unille ennen puoltayötä.Omituista.Ehdotelkaas mulle rakkaat kanssajuoksijat hyvää puolikasta ensi kesälle?En osaa valita.

Hyvinvointi Liikunta

Hetki lyö

adidasheimo_2013_08_02-9.jpg

Tähän päättyi huikea Heimokesä.Olo on onnellisen endorfiinipöhnäinen ja haikean surumielinen.Eilinen Midnight Run oli huikea kokemus!Valot,pimeys,taivaanrannassa välkkyvä ukkonen,täydellinen sää,hieno porukka..Koko heimo veti mielettömällä tsempillä ja lämpimällä kannustuksella ja jokaisella on syytä olla tyytyväinen omaan tulokseensa.Noo,entä se mun tulos?Mun tulos oli 1:09 enkä voi olla siihen millään tavalla pettynyt.Viimeiset puolitoista viikkoa ennen runia menivät angiinan kourissa kituessa ja olin vielä ke-to yönä yli 39 asteen kuumeessa.Vielä runin aamunakin mietin,että kannattaako,mutta kaipuu juoksemaan oli liian kova ja olo kuitenkin jo sen verran hyvä,etten voinut jättää väliin.Ja onneksi en jättäny.Juoksin ehjän ja tasaisen juoksun ja tiedän,että jos olisin ollut kunnossa,aika olisi ollut tunnin tietämillä.Nyt oli pakko hillitä jälkitautien pelossa sen verran,että mäet meni kävelyksi.Mutta oikeesti maaliviivan ylittäessäni olin niin onnellinen ja tyytyväinen,että kyynelhän siinä tirahti silmäkulmasta <3 Ja jos miettii naisten kympin aikaa toukokuussa,niin 20min parannus kesän aikana on prosentuaalisesti aika huikea..En kadu yhtäkään pitkää iltaa ja yötä mitä tää multa tänä kesänä vaati.Se oli niiden menetettyjen unien arvoista.Koska milloin äidit käy lenkillä?Joko a)aamulla(jos sattuu olemaan aamuvirkku) tai b)illalla,jos sattuu olemaan iltavirkku.Meidän kalenteriin se lenkki useimpina päivinä mahtui parhaiten siihen,kun lapset menivät nukkumaan.Myönnettävä kyllä on,että hyvin monena iltana yhdeksän jälkeen kun veti trikoita jalkaan pitkälle lenkille,niin mietti kyllä,ettei tässä oo mitään järkeä.Kotona oli yhdentoista aikoihin ja unilla joskus reilusti puolen yön jälkeen.

AdidasHeimo_2013_08_31_026.jpg

Terveenä olevat heimolaiset!Valitettavasti monelta jäi viimeinen koitos sairastelujen vuoksi väliin.

AdidasHeimo_2013_08_31_050.jpg

Alkulämmittelut ennen juoksua.Ja onneksi oli kunnon alkulämmittelyt,noiden jälkeen meinaan pitkähihainen lensi laukkuun ja juoksu juostiin pelkällä t-paidalla!

AdidasHeimo_2013_08_31_132.jpg

Illalla saunomisen jälkeen kotiin lähtiessä ihmettelin ääneen Hannan ja Joonaksen kanssa sitä,kuinka totaalisesti juoksuun voi hurahtaa!Mulle juoksu tosiaan on ollut aina se inhokkilaji,enkä voi käsittää tätä mielenmuutosta.Anteeksi vain lähipiiri,ystävät ja viattomat sivussaolijat..tämä juoksuhehkutus ei tule loppumaan.Mä oon koko päivän vältellyt julkisia paikkoja,etten hehkuttaisi eilisiä juoksufiiliksiä jokaiselle vastaantulijalle.Köh,ja anteeksi vain yöbussilaiset.Viereeni nimittäin istui yöbussissa joku viaton nuorimies,joka kysyi että mistä oon tulossa?Ja raukka sai vastaukseksi intoa pursuavan selityksen midnigt runista.Jätkä rupes taputtamaan käsiään,mikä tietenkin herätti niiden kännisimpienkin matkustajien huomion ja jätkä sitten huusi iloisesti että ”tää mimmi juoksi tänään midnight runin!”jonka jälkeen koko bussilasti taputti.Haha,oudoin bussimatka ikinä 😀 Mä en voi käsittää miten voi olla näin onnellinen olo!Millon tää menee ohi?Unikin tuli vasta viiden aikaan yöllä ja heräsin pirteänä yhdeksältä..ja tässä sitä porskutetaan.Ajattelin lähteä pienelle palauttavalle vitoselle tappamaan tätä hillitöntä,pursuavaa virtapiikkiä.Hah,pitäkää vain hulluna.Ehkä toiset juoksevat hullut kuitenkin ymmärtävät tämän fiiliksen.. 😉

midnight run ja tampere 084.JPG

Mitä kaikkea tästä jäi käteen?

No ihan ensimmäisenä tietenkin rakkaus juoksuun!Puolimaraton on jo suunnitteilla..pitäisi vain valita,että mikä olisi paras ajankohta.

Kokonaisvaltaisesti energisempi ja parempi mieli ja olo.Niin fyysisesti kuin psyykkisesti.Mukavuusalueen ulkopuolella käyminen on aina kannattavaa.Huikea fiilis kun pystyy johonkin,mihin ei aiemmin uskonut pystyvänsä,enkä toki vastusta noita karisseita kilojakaan..

Uusi juoksutyyli tuli myös opeteltua kesän aikana ja loppukesää kohti mentäessä ja askelluksen parantuessa jalkavaivatkin vähenivät!Joonaksen opit taisivat siis mennä perille.

Ja viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä toiset heimolaiset!Treeneissä oli aina aivan uskomattoman hieno tsemppi ja hyvä fiilis.Treeneistä lähti aina superhyvällä tuulella kotiin.Toivottavasti näemme vielä niin lenkkipoluilla kuin ehkä juoksutapahtumissakin?
midnight run ja tampere 099.JPG

Bonuksena käteen jäi hillitön pyykinpesuaineen kulutus.Tänä kesänä on meinaan pyykkikone laulanut..

Elämä on ihanaa<3

Kuvat adidas/pasi salminen ja viimeiset kaksi omia.

Hyvinvointi Liikunta