Sunnuntai esikoisen kanssa

DSC_2998.JPG

Viime viikonloppuna olimme tosiaan esikoisen kanssa kaksin kun mies oli kuopuksen kanssa autonkorjausreissulla.Sunnuntaiaamuna suuntasimme siirtolapuutarhaan syysmarkkinoille.Aamupalaksi vohvelia hillolla ja kermavaahdolla ja kotiinviemisinä pari kiloa juuri puusta poimittuja omppuja.DSC_2999.JPG

DSC_3000.JPG

Tää on ollu kyllä outo syksy.Hyvin tarkenee vieläkin paljain säärin,shortseissa ja mekoissa.Illalla tosin on jo niin viileää,että pitää laittaa enemmän päälle mutta päivisin on vielä melkein kesäisen lämmintä.Aivan huippua.En todellakaan ikävöi pimeyttä,kylmää ja märkää aikaa.Nautin jokaisesta lämpimästä hetkestä minkä vielä tänä vuonna saan.Tähän aikaan vuodesta jokainen lämmin päivä tuntuu harvinaiselta lahjalta.DSC_3010.JPG

DSC_3035.JPG

Pikkumies oli ihanalla tuulella.Musta on nykyään aivan mahtavaa viettää aikaa lasteni kanssa.On tietenkin ollut aiemminkin, mutta nyt se on erilaista kun heistä selvästi kasvaa omia itsejään..molemmilla on aivan oma luonteensa ja huumorinsa.Oli ihana antaa eskarilaiselle aikaa ja kuunnella juttuja kavereista ja ihmettelystä tätä maailmaa kohtaan.Hän on niin tarkkaavainen ja herkkä..Huomaa niin yllättäviä asioita ja osaa kommentoida välillä niin osuvasti. Kävelimme rauhassa puutarhapalstojen läpi ja ihmettelimme upeita kukkia.Valitettavasti äitinä täytyi kyllä lukuisiin ”mikä tää on?” kysymyksiin vastata, etten tiedä.Harmikseni kukkatietous ei kuulu vahvuuksiini. Upeita olivat silti vaikkemme nimiä tienneetkään.DSC_3036.JPG

DSC_3037.JPG

DSC_3038.JPG

DSC_3039.JPG

DSC_3043.JPG

DSC_3044.JPG

DSC_3046.JPG

DSC_3050.JPG

DSC_3053.JPG

DSC_3059.JPG

Melkein jo kotona. Pakko kertoa kyllä pikkumiehen vaatetuksesta vähän. Poika on vinkunut koko kesän itselleen juoksutrikoita ,koska mullakin on sellaiset.”Mäkin haluan äiti oikeat juoksutrikoot kun sulla on niiiin hienoja”.Lupasin sitten sellaiset hänelle heti kun vain löydämme. Mutta oikeasti, arvatkaa vaan kuinka vaikeaa on löytää 110 cm juoksutrikoot? Hyvin hyvin hankalaa. Lopulta tärppäs H&M:n lastenosastolta ja olihan ne ostettava kun olin  mennyt niin lupaamaan. Ostimme myös juoksuhupparin ja nyt onkin sitten ainainen vääntö siinä,miten nuo vaatteet saa pesuun. Ovat niin rakkaat ja tärkeät. Hassu pikkumies..niin tarkka vaatteistaan.DSC_3077.JPG

No,asiaan. Iltapäivällä mama soitteli ja puhelun päätteeksi he päättivät lähteä hakemaan meidät ajelulle. Ihana päivä. Mahtavaa viettää aikaa maman&papan kanssa. Pikkumieskin otti kaiken irti harvinaisesta hetkestä ja hölpötteli ummet ja lammet. Nautti rajattomasta huomiosta ainoana lapsena. Aurinko paistoi ja aallot loiskuivat. Kenelläkään meistä ei ollut kiire minnekään.
DSC_3083.JPG

Multa on pari kertaa kysytty tänä kesänä lempirantaa ja kesän päätteeksi voin todeta,että kyllä lempparibiitsi oli tänä kesänä Eiranranta.Tänne vain liittyy niin monta tämän kesän tähtihetkeä. DSC_3094.JPG

Arvatkaa muuten mitä näimme rannalla istuessamme?Näin äkkiä jonkun ruskean otuksen sukeltavan mereen.Hetken hieroin silmiäni ja mietin, että nyt taitaa olla harhalääkitys kohdallaan. Ei kait täällä voi olla saukkoja??DSC_3095.JPG

Otus kuitenkin tuli uudelleen esiin odotellessamme ja kyllä me sen oikeasti saukoksi määrittelimme.Aivan uskomatonta!Haltioituneena tuijottelimme mereen ja odottelimme uutta vilahdusta.Kolme nopeaa vilahdusta saimme,sitten saukko katosi.Mä oon tämmönen eläinbongari,aina kyttäämässä taivaalle haukkoja ja kotkia etsimässä ja lenkeillä on tullut törmättyä niin mäyriin,kettuihin kuin supikoiriinkin.Karhuunkin kerran. Saukko oli mulle aivan uus tuttavuus villinä..aivan huippu juttu!DSC_3097.JPG

Mama kameran takana.Helppo nakittaa aina mama ottamaan kuvia kun se tietää aina mitä mä tarkoitan ja saan sitten sellaisia kuvia kuin toivon.Niin nytkin 😉
DSC_3098.JPG

DSC_3106.JPG

”vieläkö se saukko tulee äiti?”
DSC_3114.JPG

Eipä tullut joten suuntasimme kesän viimeisille jätskeille. Mahat jäätyneinä valtavista jätskipalloista hyppäsimme autoon ja jatkoimme matkaa.DSC_3131.JPG

Päädyimme senaatintorille ihmettelemään saippuakuplia.Ihana ilta-aurinko,hymyileviä kasvoja ja riemusta kikattavia lapsia.Mikäs sen parempaa.DSC_3202.JPG

DSC_3138.JPG

DSC_3150.JPG

DSC_3181.JPG

Satumaista.Ihan uusi puoli tässäkin paikassa.Saippuakuplat toivat tähän iltaan jotain uutta.

Sellainen sunnuntai siis viime viikolla.Mitähän sitä huomenna keksisi?

Kommentit (2)
  1. Ekaksi, tuli hirvee nälkä tosta vohvelikuvasta (kiitti vaan ;D)! Ja toisena, ihan huikean kauniita kuvia. Ikävä noita teidän koivukujia, vihreyttä ja vettä… (Sigh.) Olet niin kaunis noissa kuvissa! Ja nuo saippuakuplakuvat, wow…

    1. Kiitti <3 On ollu niin upea loppukesä ja alkusyksy,että ei oo voinu olla kuvaamatta..on sitten tullut ihan onnistuneitakin ruutuja välillä 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *