Retkellä Skotlannissa

Olin jo aiemmin kuullut hehkutusta Skotlannista ystävältäni. ”Mee Skotlantiin!” oli ehkä ensimmäisten asioiden joukossa, jonka ystäväni Kivinen minulle sanoi kuullessaan vaihdostani Britteinsaarille. Hehkutuksesta huolimatta en osannut täysin vakuuttua Skotlannin hienoudesta. Päästyämme Arranin maisemiin kelkka kääntyi kuitenkin täysin ja seuraavat kuvat nähtyänne saattavat teidänkin kelkkanne kääntyä.

Erilaiset eläimet Arranilla olivat melko tavallinen näky. Lampaita ja hevosia, mutta myös golfkentillä käyskenteleviä peuroja ja puskissa vaanivia punkkeja (no okei, jälkimmäisenä mainittu ei ehkä niin siisti juttu, mutta punkeilta kannattaa siis Skotlannin puskissa rymytessä muistaa suojautua. Niitä on kuulemma paljon.)

Kaikenlaiseen ulkona tapahtuvaan aktiviteettiin Isle of Arran ja muut Skotlannin saaret (esim. Isle of Sky ja Isle of Man) ovat omiaan. Esimerkiksi patikointi, maastopyöräily ja maastojuoksulajit ovat tässä vuoristoisessa maisemassa parhaimmillaan. Paikasta toiseen liikkuminen saarilla kannattaa hoitaa autolla (tai pyörällä jos on sinnikäs pyöräilijä), sillä julkisia liikennevälineitä niillä ei juurikaan liiku.

Vaikka viikkoomme sisältyi paljon luokassa istumista, mahtui ohjelmaamme myös saaren korkeimmalle vuorelle, Goatfellille kipuaminen. Goatfell (874m) oli määrä huiputtaa sunnuntaina, tehden samalla meteorologisia mittauksia matkan varrelta. Patikointireittimme sisälsi yhteensä noin 12 kilometrin lenkin, josta paikoin nousu oli kiitettävän jyrkkää. Reitti oli varsin selkeästi merkitty, eikä polulta oikeastaan voinut eksyä eli suurempaa suunnistustaitoa ei siellä tarvinnut. Meillä kävi myös älytön munkki sään suhteen. Päivän maksimilämpötila oli 18 asteen tienoilla, aurinko paistoi. Paistoi itseasiassa niin hyvin, että otsani kärähti hieman, vaikka yleensä en kovin herkästi palakaan. Nahka paloi Skotlannissa, siinä vasta vitsi. Myös ohjaajamme kertoivat, että osa heistä oli tehnyt saman retken 25 kertaa, eikä koskaan ole ollut näin upeaa säätä.

Huipulla oli mahtava fiilis ja mahtavat näkymät! Ryhmäkuvan paikka jälleen siis. Oikealla näkyvä ryhmämme vetäjä, Pete onkin muuten mainitsemisen arvoinen heppu. Hän on yksi Readingin yliopiston professoreista ja kuulemma suuri osa BBC:n meteorologeista on ollut hänen oppilaitaan. Oli siis ilo olla näin asiantuntevan miehen opissa. (Vaikkakin olin hänen kanssaan visusti eri mieltä vuoren huipulla näkyvien pilvien tyypistä.)

Huipulla riitti aikaa myös hupsuttelulle….

Neuvona kaikille muillekin retkeilystä/patikoinnista jne. kiinnostuneille; MEE SKOTLANTIIN. Se yllättää.

-Ilona