Äiti, meidän pitäis vähän jutella

Lähdimme lapsen kanssa uimaan. Lapsi istui omassa turvaistuimessaan takapenkillä, minä ajoin.

Radiossa soi lapsen suosikki, Scandinavian Music Groupin Baabel.

-Laita kovemmalle, lapsi käskee.

Teen työtä käskettyä.

Kuuntelemme musiikkia, hyräilemme mukana. Laulussa lauletaan strippaavasta naisesta.

-Äiti, takapenkiltä kuuluu.

Hiljennän musiikkia.

-Meidän pitäis vähän jutella.

Kuulostaapa vakavalta.

Harmikseni puhelimeni soi emmekä pääse lapsen kanssa asiaan.

*

Kylpylässä lapsi polskii innoissaan taaperoaltaassa. Istun altaan rappusella ja seuraan häntä katseellani.

Lapsi tulee viereeni kököttämään.

-Äiti, voitaisko nyt vähän jutella, hän kysyy.

-No voitais. Kerropas.

-No kun siellä mummin ja ukin luona oli se auto ajanut liian lujaa ja se oli mennyt ojaan siellä kirjaston luona. Se oli mennyt ihan räsäksi, me kävimme mummin kanssa sitä katsomassa. Ikkunatkin oli ihan räsänä.

-No niin se oli tainnut mennä, sanon.

-Mutta siitähän on jo monta kuukautta kun kävitte mummin kanssa sitä katsomassa.

-Niin.

Hiljaisuus.

-Mutta onhan meidän autossa talvirenkaat?

 

Voi rakas lapseni.