Joulukuun ensimmäinen

Hettinen

Muutama kuukausi on kulunut vauhdilla blogihiljaisuudessa; kun parina päivänä jätti kirjoittamatta, niin kohta ne päivät olivat muuttuneet viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Mutta täällä taas ollaan, ainakin jouluun asti. 

Tein itseni kanssa diilin, että postaan joka päivä jouluun asti ja katson sitten mikä blogin kohtalo tulee olemaan. Toivottavasti vanhat lukijat löytävät itsensä takaisin tänne ja uudet löytäisivät tämän blogin.

Minulle on ollut tärkeää, että kotonani on kuusi pystyssä viimeistään joulukuun ensimmäisenä päivänä. Ja joulukuusta ei voi pystyttää, jos olohuone on kaaoksen vallassa. Ja tiskivuori huojuu keittiössä. Eli tänään on kulunut jokunen tovi siivotessa (kaikki minut tuntevat varmaan pudottivat leukansa tässä kohtaa). 

Kun siivous oli saatettu kutakuinkin tyydyttävään tilaan, oli aika suunnata ulkovarastoon hakemaan joulukamoja. Mutta aargh!! Hiiret olivat löytäneet tiensä sinne ja hiirenkakkaa oli joka paikassa. No, ei siinä mitään, onneksi kaikki joulukamat olivat kolmessa kannella suljetussa boksissa. Lähinnä huoletti joulukuusen hiirenpesätilanne, se kun oli avonaisessa paketissa. Roudasin kamat terassilleni ja ravistelin kuusen kunnolla. Ei hiiriä, jee! Ilo loppui kuitenkin lyhyeen, kun avasin yhden laatikoista: sieltä löytyi hometta! Hetken asiaa ihmeteltyäni selvisi että sinne oli hajonnut sellainen lasilumikuula tai siis mikä sen nimi nyt onkaan (en vaan saa päähäni ;) ). Laatikon pohja oli täynnä haisevaa möhnää ja hometta eli ko. laatikko lentää roskiin. Perse. 

Sain lopulta kuusen pystyyn sekä muutaman koristeen siihen. Mutta mikä tärkeintä, sain viimein leviteltyä ihanan tätini minulle tekemän 'joulukalenterin' kuusen alle. Pussukoista löytyy aina mitä ihmeellisempiä juttuja, viime vuonna sain mm. vessapaperia, tonnikalaa ja jalkasuolaa. Tämän päivän paketista löytyi seuraavanlainen yllätys:

Hyvää joulukuun alkua, palataan huomenna langoille!

Kommentoi

You must have Javascript enabled to use this form.