Hei!

Tämän blogipostauksen aiheena on verkkopalvelut ja niihin lyhyesti perehtyminen.

Verkkopalvelut

Digitalisaation johdosta yhä useammat palvelut siirtyvät verkkoon. Verkosta löytyvät huonekalut, vaatteet, autot ynnä muut tuotteet ja tavarat, jotka ovat aikaisemmin olleet saatavilla vain kivijalkamyymälöistä. Materian lisäksi palvelut ovat siirtyneet verkkoon, verkon kautta voi käydä pankkineuvotteluita, varata etälääkäriaikoja tai vaikkapa hankkia uuden passin. Verkkopalveluiden skaala on jo nyt laaja ja se laajenee entisestään. Organisaatioille ja kuluttajille verkkopalvelut luovat oivan pohjan tehdä kauppaa sekä hyödyntää erilaisia palveluita.

Kuluttajat ja organisaatiot verkkopalveluiden alustoilla

Verkkopalvelut hyödyntävät sekä kuluttajia, että organisaatioita, ainakin jos ne ovat toteutettu oikein. Verkkopalveluilta vaaditaan yleensä helppokäyttöisyyttä, selkeyttä ja toimintavarmuutta. Nämä ovat yleensä edellytykset sille, että kuluttajat käyttävät verkkopalveluita. Jos verkkopalveluiden toiminta on heikkoa, ja saatavuus niiden kautta on epävarmaa niin kuluttajille niiden käytöstä ei ole mitään hyötyä. Tällöin verkkopalveluiden toteutus on selkeästi mennyt pieleen.

Organisaatioiden, jotka haluavat pärjätä verkkopalveluiden saralla joutuvat ottamaan monta tärkeää tekijää huomioon. Organisaatiot, jotka kykenevät rakentamaan menestystä osaavat ottaa digitalisaation kehityksen haltuunsa ja oppivat innovoimaan sekä rakentamaan uutta, uusilla digitalisaation pohjilla.

Erityisesti kuluttajapohjaisten organisaatioiden tulisi ottaa digitalisaation myötä tulleiden verkkopalveluiden edut huomioon. Kaupankäynti ja palvelurakenteet ovat muuttuneet huomattavasti, asiakaspalvelu ja myynti tapahtuukin nykyään monikanavaisemmin kuin aikaisemmin. Asiakaskokemukset ulottuvat pitkälti kivijalkamyymälöiden lisäksi verkon syövereihin ja sosiaalisiin medioihin. Organisaatioiden pitäisi pyrkiä siihen, että verkkopalvelut toimivat saumattomasti yhteen niin henkilöstön, prosessien ja asiakkaiden näkökulmasta.

Verkkopalveluiden sektorilla organisaatiot, varsinkin isoimmat ja perinteikkäimmät, saattavat reagoida liian myöhään tai luoda väärän strategian verkostoitumiseen. Floppeja on mennyt ja tullut, yksi hyvä esimerkki niistä voisi olla konkurssiin joutunut Anttila. Anttilan kaatuminen johtui osittan sen jäämisestä jälkeen digitalisaation aikakaudella, vastaavaa toimintaa harjoittavat yritykset kaatoivat toiminnan omilla paremmilla digitalisaation strategioillaan.

Julkisen sektorin verkkopalvelut

Julkisen sekotorinkin puolella käytetään verkkopalveluita, verotiedot voi täyttää verkossa sekä sitä kautta voi nykyään myös hakea esimerkiksi uutta verokorttia. Passin tilaaminen onnistuu muutamalla klikkauksella, lääkärien vastaanoton voi pitää kotona omalla kannettavalla. Julkisen sektorin palveluiden osalta suurin osa yksilöistä ei tunnu omien kokemuksieni mukaan olettavan paljoa, koska perusoletuksena on, että julkinen puoli etenee hyvin verkkaisesti. Tyytyväisyyttä ja positiivista ihmetystä niillä saadaan kuitenkin aikaan kun huomataan jokin uusi julkisen sektorin palvelu verkossa.

Hei,

Tämä blogipostaus liittyy Haaga-Heilian ryhmätehtäväämme, jonka tutkimusongelmana oli: ”Miten saada Burger Kingissä kävijät tekemään ostonsa Restiksen kautta ja miten saada BK:ssa kävijät rekisteröitymään”. Postauksen on kirjoittanut moduulin RDI1LH101 ryhmä B.

__________________________________________________________________________________________

Ryhmä B – Blogipostaus 

Restis -sovelluksen taustatietojen perusteella alkoivat muodostua tutkimusongelmamme: miten saada Burger Kingissä kävijät tekemään ostonsa Restiksen kautta ja miten saada BK:ssa kävijät rekisteröitymään? Tällä hetkellä Restis-tilaus on käytössä 50:ssä Burger Kingissä. Restis-tilauksen voi myös yhdistää Silent Pick Driven käyttöön. Jotta saisimme Burger Kingissä kävijät käyttämään Restistä entistä enemmän, ryhmämme mielestä edut ja alennukset tulisi olla vain rekisteröityneille käyttäjille. Tämä vaatii myös sen, että edut ja alennukset ovat tarpeeksi houkuttelevia, jotta ihmiset näkisivät vaivaa rekisteröityäkseen. 

Restiksen tyypillinen käyttäjä on 25-34-vuotias mies. Pikaruokaketjun tyypillinen asiakas on usein kiireinen (esimerkiksi uraansa keskittyvä), nopeutta ja helppoutta arvostava ihminen. Jotta voisimme rajata vielä kohderyhmää, voisimme aloittaa pääkaupunkiseudulla asuvista. Restis-sovellus onkin kehitetty juuri näille nopeutta ja helppoutta arvostaville ihmisille, joiden elämästä ja ulkona syömisestä halutaan tehdä astetta vaivattomampaa. Ideamme on saada eduista ja alennuksista niin motivoivia, että ne luovat sovellukselle pysyviä asiakassuhteita. 

Jotta Restis –sovelluksen käyttäjämäärää saataisiin nostettua, sekä Burger Kingin asiakkaat saataisiin tekemään ostoksensa sovelluksen kautta, tulisi etuja ja alennuksia vain rekisteröityneille käyttäjille -ratkaisuehdotustamme myös mainostaa.  Jotta tavoitettaisiin oikeat asiakassegmentit voisi mainonnan kohdentaa suoraan Burger Kingeihin, esimerkiksi myymälä bannereilla ja suusta suuhun -tyylisellä mainonnalla.  Näiden kanavien lisäksi  kohderyhmille sopivaa mainontaa voisi toteuttaa some-mainonnan muodossa.  Facebook ja Instagram, sekä Youtube ovat asiakassegmenttien mukaisia. Mainonnalla tavoitettaisiin myös todennäköisesti rajaamamme kohderyhmän ulkopuolisia, potentiaalisia asiakkaita. 

Restiksen lisääntyneen käyttäjämäärän vuoksi on odotettavissa liikevaihdon nousua. Markkinointi sekä sovelluksen suunnittelu ja sen toteutus vaativat panostuksia varsinkin alkuvaiheessa. Markkinointi on erityisen tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, jotta potentiaalisille asiakkaille saadaan tiedotettua Restis-sovelluksen hyödyistä sekä siitä saatavista eduista. Lanseerausvaiheessa tulisi olla merkittäviä etuja, jolla saadaan asiakkaita sovelluksen käyttäjäksi heti alussa mahdollisimman paljon. Suuri määrä uusia käyttäjiä tukee mainoskampanjaa, sillä tieto sovelluksesta liikkuu myös uusien rekisteröityneiden käyttäjien kautta uusille potentiaalisille asiakkaille. 

Alkuvaiheen panostuksen jälkeen pidämme tärkeänä jatkaa etujen ja alennusten kehittämistä jo rekisteröityneille käyttäjille. Ryhmämme mielestä etuja ja alennuksia pitää aktiivisesti kehittää ja vaihdella kohderyhmälle sopiviksi ja houkutteleviksi. Sovelluksen etuja ja alennuksia rekisteröityneille voi vaihdella esimerkiksi vuodenajan tai juhlasesonkien mukaiseksi. Mielenkiintoiset edut ja alennukset motivoivat käyttämään sovellusta. Etu voi olla esimerkiksi alennus tuotteesta tai joustavamman tilauksen tekeminen. Näin jo kerran rekisteröityneet asiakkaat saadaan mahdollisesti jatkamaan sovelluksen aktiivista käyttämistä myös tulevaisuudessa.  

Mobiilisovelluksen kustannusrakenne muodostuu kehittämis-, mainos-, ja ylläpitokustannuksista. Sovelluksen kehittämiskustannukset muodostuvat yleisesti koodauksesta ja kehitystyöstä. Kehitystyöhön sisältyy sovelluksen käyttäjäkokemuksen parantaminen ja designsuunnittelu. Mobiilisovelluksen mainoskustannukset vaihtelevat sen mukaan missä sovellusta päätetään mainostaa. Digitaalisia mainostusalustoja ovat esimerkiksi Facebook, Youtube, Instagram, mainosvideot, mainostekstit sekä –bannerit. Kustannuksia tulee myös sovelluksen ylläpidosta.