Katon panelointi – miksi ja miten?
Okei täältä pesee tiukkaa faktaa katon paneloinnista! Viimeinen iso rutistus oli nimittäin olohuoneen katon panelointi. Päätettiin aikaisessa vaiheessa, että katto paneloidaan, jotta saadaan siististi paikat kahdelle lampulle. Vanhoille taloille tyypillisesti olohuoneessa oli nimittäin vain yksi paikka ihan keskellä huonetta.
1. vaihe
Alusrimoitus eli koolaus… ööhhh?? Tuota ohuiden puurimojen kiinnitystä kattoon kutsutaan koolaukseksi. Kovaan pintamateriaaliin olisi mahdoton saada kiinni paneelia, joten kattoon iskettiin kiviporalla kiinni 40 cm välein tuollaisia rimoja ja paneelit puolestaan kiinnitettiin niihin. Välin suuruus riippuu paneelista, yleensä väli saa olla maksimissaan 60 cm. Tää vaihe oli hirvein, koska siitä kuului ihan hirveä mekkala. Siis aivan järkyttävä. Miettikää 5m pitkä huone, jonka kattoon isketään 40cm välein 3,5m pitkiä rimoja.
Jouduttiin myös kantamaan noi kaikki kuudenteen kerrokseen, koska rimat ei mitenkään olisi mahtuneet hissiin. Lähellä oli, että saatiin ne edes käänneltyä rappukäytävän sopivasti tiukissa käännöksissä, jotta päästiin ylös asti. Oli kunnon tetristä.
- riman paksuus 25mm, me käytettiin ihan perus raakalautaa
- kiviporalla ensin reiät kattoon
- rimojen kiinnitys jykevillä lyöntinauloilla kiinni kattoon (5kpl / rima)
- rimojen väli 40cm
- riman pituus huoneenleveys – 5cm jotta saatiin rimojen päihin ja seinän väliin vähän tilaa vetää sähköt ja muutenki ei jää rima puristuksiin.
- riman leveys noin 5cm (raakalauta halkastu sirkkelillä kahtia), ainoastaan lamppujen kohdille kokonainen 10cm levee lauta
- rimoja kiinnitettiin yhteensä 14 kpl
Sähköasiaa tähän väliin
Tässä kohtaa piti myös jo päättää, mihin kohtaan lamput laitetaan, jotta rimat osattiin sijoitella oikein. Tärkeää oli, että rima olisi tarpeeksi lähellä lampunpaikkaa, jotta lamppu saataisiin kiinnitettyä rimaan eikä itse paneeliin. Alunperin olohuoneessa oli perinteinen vanhan talon malli, eli iso huone ja ainoastaan keskellä yks reikä lamppua varten. Paneloitiin katto ihan just sen takia, että haluttiin molemmille puolille omat lamput, eikä mitän johtolistoja näkyviin. Eli sinänsä aika iso vaiva pienen asian takia, mutta kannatti ehdottomasti. Määriteltiin uusien lamppujen paikat niin tarkkaan, kuin vain pystyttiin.
Ennen paneelien kiinnittämistä pyydettiin sähkömies vetämään keskellä olevasta reiästä uusien lamppujen johdotukset valmiiksi eri puolille huonetta. Sähkäri veti johdot koolauslautoja pitkin ja jätti päät roikkumaan meidän haluamiin kohtiin. Sitten asennettiin paneelit päälle ja mitattiin tarkasti, mihin kohtaan tehdään reiät paneeleihin, jotta saadaan johdon päät esiin. Lopputuloksena on kaksi uutta lampunpaikkaa just siellä, mihin ne haluttiin. Koko asennus on mietitty sillä tavalla, että jos joskus halutaan tai tarvitaan, niin voidaan tulevaisuudessa tehdä lisää reikiä ja asentaa esimerkiksi spottivaloja.
2. vaihe
Eli panelien kiinnitys kattoon. Jos eka vaihe oli raakaa työtä, niin kakkosvaihe oli enemmänkin taiteenlaji. Panelia taisi jäädä n. metri ylimääräistä eli homma oli taitavasti ja tarkasti laskettu. Paneeleiksi valikoitui Bauhausin MDF valkosaarni-kattopaneeli.
Kattopaneelien laittaminen on käytännössä täysin sama ku lattialaminaatin latominen, ainoastaan että se tehdään ylös. Mitataan ettei kumpaankaan reunaan jää pientä parin sentin soiroa, vaan mieluummin noin puolikkaan paneelin verran. Meidän tapauksessa oli hyvä tuuri, että voitiin aloittaa kokonaisella paneelilla, ja lopetusreunaan halkastiin viiminen paneeli aikalailla keskeltä. Asennus itsessään on yhtä helppoa ja melkein yhtä nopeeta kuin lattian tekeminen, paneelit paikalleen pontteihin ja paineilmanitojalla ammutaan pontista kiinni koolauslautaan. Helppoa ja nopeeta eikä jää jälkiä näkyville. Helppoudesta kertoo se, että kahdelta amatööriltä koolauksien kiinnitykseen meni yksi työpäivä ja itse panelointiin toinen työpäivä.
3. vaihe
Kattolistoista haluan vinkata ehdottomasti tätä Bauhausin löydöstä! Löydettiin nimittäin ihan sattumalta kevyitä, duropolymeeristä (vähän kuin styroksia) tehtyjä kattolistoja monessa eri kuosissa. Olisin halunnut tuollaiset ihan överit koristeelliset vanhaa aikaa henkivät listat, mutta ne olisivat vieneet huonekorkeudesta visuaalisesti heti pois muutaman sentin ja tuoneet siinä mielessä kattoa alaspäin, joten päädyttiin hyvin tavallisiin listoihin. Näiden hyviin puoliin kuuluu ehdottomasti helppo asennus keveyden ansioista (liimalla, leikkaus sopivan kokoiseksi esim mattoveitsellä), helppo päällemaalaus ja edullinen hinta (ainakin kun meidän tarve oli vain noin 20m). Sekä tietysti se, että nämä näyttävät kuin miltä tahansa perinteiseltä puiselta kattolistalta! Harmi, ettei näitä voi hyödyntää myös lattialistoina niiden pehmeyden takia.
Ylipäätään koko listaoperaatioon meni noin 30e rahaa sisältäen listat ja liiman. Listojen asennukseen meni kaikkiaan noin pari-kolme tuntia aikaa ja muutamassa saumakohdassa paranneltiin vielä ulkonäköä kittaamalla muutama rako. Viimeiseksi vielä tosiaan maalattiin listat samalla maalilla kuin seinät on maalattu.
