Tie Kotkaan

Tästähän tulee oikea blogauspäivä!

Tänään ei sitten mennäkään salille, vaikka se oli suunnitelmana. Sen sijaan mä istun nyt autossa Ninnun ja Ninnun äidin kanssa. Täällä takapenkillä tavaroiden keskellä istun ja kirjoitan teille. Mikäs tässä on ollessa. On mukavaa mennä pitkästä aikaa Kotkaan. Nähdä tota ihanaa Leevi-koiraa! Ette tajua kuinka kova ikävä mulla on koiraa! Meillähän siis oli koira, kun olin muksu. Rakastan koiria ja rakastan sitä, kun pääsen paijaamaan tuota karvaturria.

Nää kaksi tässä juoruaa vaan parhaansa mukaan. Ihan mukavaa kuunnella puheensorinaa. Oon myös tosi ilonen, että muistin ottaa kameran mukaan. Saan sitten torstain(?) postaukseen hyviä kuvia…it’s about time! Eihän tällä iPhone 4:sen kameralla kunnon kuvia saa otettua.

Voisin yrittää tällä matkalla vähän silmiä lepuuttaa. Suokaa anteeksi kirjotusvirheet. Postaan tän puhelimella. Sen takia ei myöskään kuvia tule, en edes tiedä saako niitä tästä lisättyä, voi opettaa jos tietää.

Mukavaa päästä Kotkaan rentoutumaan.

Ps. Mitä mieltä ootte anorakeista? Tekis mieli löytää kiva ja ostaa.