Olen saanut uutta kaivattua lenkkiseuraa yksinjuoksenteluun. Nimittäin ainoalta fanittamaltani bändiltä tuli viime viikolla ulos uusi levy, A head full of dreams. Coldplay ei petä tälläkään kertaa. Lenkkeilin eilen uudet biisit ja hymy korvissa. Vauhtikestävyyslenkki meni kuin siivillä. Kiitos vauhtia avittaneen myötätuulen. Kannattaa joskus kokeilla tuulisella säällä juoksemista. On ihan mahtava fiilis antaa tuulen tarttua selkään. Hetken sitä tuntee ihan kuin lentävänsä. Ja seuraavassa hetkessä sitä saakin juosta kuin kivireki lastina kun myötätuuli kääntyy vastatuuleksi. Ihan parasta! Kuvassa näkyvät Adidaksen Takumi Ren Boost -malliset racerit ovat muuten lähes höyhenen kevyet. Ne kun vetäisee jalkaansa, lähtee jalat alta.

Eilinen iltalenkki sai kylläkin mielenkiintoisen käänteen kun kahdeksan kilometrin jälkeen alkoi vatsa oireilla niin pahasti, että yhdeksän kilometrin kohdalla oli löydettävä sopiva piiloisa puska. Jälkikäteen näitä koomisia puskajuoksuja tulee muisteltua hymyssä suin, mutta siinä hetkessä tunne on jotain ihan muuta. Alkusyksystä vatsani oireili lähes jokaisella iltalenkillä. Se alkoi olla jo kiusallista. Kunnes satuin juttelemaan asiasta lääkäriystäväni kanssa ja tajusin, että olin alkanut ottaa säännöllisesti magnesiumsitraattia. Jätin ne pois, ja kas, vatsavaivat katosivat samantein. Eilisellekin puskahypylle löytyy syyllinen eräästä lääkepilleristä. Hyvä niin. Selittämättömät vatsaoireet olisivat tosi ikäviä. Jestas, tuli sitten julkinen kakkapostaus :D. Ehkä tästä oli jollekin muullekin herkkävatsaiselle apua; et ole ainoa. Onneksi eletään täällä pimeydessä…

Tässä vielä viikonloppuun uusi suosikkibiisini: Hymn For The Weekend. Coldplay featuring Beyonce.