Kaksi viikkoa siinä sairastaessa vierähti, ja sitten alkoikin ihan hassusti heti perään kesäloma. Vietiin pojat laatulomalle mummolaan ja lennähdettiin kaksin Köpikseen. Reissu oli varattu jo viime vuoden puolella. Yksi tärkeimmistä asioista on hoitaa meitä kahta, joita ilman ei olisi noita rakkaita murusiakaan. Hektisen arjen vastapainona on ihana viettää rauhallista aikaa kaksin. Nukkua niin pitkään kuin nukuttaa, kierrellä tunti tolkulla käsi kädessä kaupungilla, pysähtyä yhdelle, syödä hyvin ja katsoa Netflixiä yömyöhään. Tämä reissu oli ihan spesiaali siinäkin mielessä, että vietettiin tiistaina kahdeksatta hääpäivää meille tärkeän bändin keikalla. Tämä oli toinen kerta kun näimme Coldplayn livenä, ja tälläkään kertaa ei kyyneleiltä vältytty. Heidän biisinsä menee suoraan ihon alle. Kuinkakohan monta kertaa olen juossut Coldplayn tahdissa, ainakin sen verran monta, että osaan useimmat biisit ulkoa.

Vietin samalla tilanteiden pakosta kolmen viikon juoksutauon. Nyt kun ollaan kotiuduttu, olen tehnyt kolme kympin lenkkiä. Uusista kengistä huolimatta, ja niitä syyttämättä, on juoksu ollut superhypertakkuista. Vaikka olen yrittänyt suhtautua kipuaviin sykkeisiin lempeästi, on fiilis ollut väistämättä ärsyyntynyt. Muutaman kerran on käynyt mielessä, että en enää juokse kun ei siitä tule mitään, mutta seuraavassa hetkessä olen sisuuntunut ja miettinyt, että hitto vie, kyllä täältä vielä noustaan ja pääasia, että saan vielä juosta! KPK24/7-Facebook-ryhmän postaukset tällä hetkellä lähinnä ärsyttää ja tekisi mieli lähteä koko ryhmästä, vaikka samalla on kiva lukea, että muilla juoksu kulkee. Ihmeellinen on tämä ihmismieli! Olen ajatellut ottaa kesän juoksut rennosti. Juosta, mutta ilman mitään pakkoja tai kisajännityksiä. Katsotaan sitten syksyllä, että onko kunnosta enää mitään jäljellä. Tärkeintä kuitenkin on, että liikunta tuottaa hyvää oloa ja on kivaa. Tässä elämäntilanteessa pitää vääjäämättäkin ottaa juoksut rennommalla asenteella, muuten jää muut tärkeät asiat hoitamatta kunnolla. Työt, taloprojekti, koti, perhe ja juoksut vievät niin ison siivun ajasta, että pahoittelen jo nyt, että bloggaamistahti tulee vähentymään, mutta ilmestyn tänne kyllä säännöllisesti.

Aurinkoista kesää ja leppoisia juoksuja!