Punahuulinen kirjatoukka

Tajusin tässä yksi päivä, että on kaksi asiaa joita ostan enemmän kuin muita. Huulipunat ja kirjat. Niiden edessä olen voimaton.

Vasemman puoleinen pino on ostettu kesän aikana. Saatoin myös ehkä ostaa tänään yhden uuden. Vain koska se jäi vainoamaan minua edellisellä kerralla. Keskimmäisen pinon ylin, Chasing Harry Winston, on se mistä kaikki lähti muutama vuosi sitten. Ja tässähän ei ole vielä kaikki kirjani, lähellekään. Kuten varmasti tiedätte, rakastan kirjoja ja se kyllä näkyykin tässä huushollissa. Tarvitsen lisää tilaa kirjoilleni kohta. Hups…

Kuinka ihania nuo kannet muuten voi olla? Kauniita jo pelkästä selkämyksestä, saati sitten kun näkee kannen. Eron huomaa selvästi suomenkielisiin kirjoihin. Nämä ovat kuin karkkia, vai mitä?

Virheostoksiakin tosin syntyy. Cathy Kellyn olen tosin joskus lukenut suomeksi, joten se tulee kyllä luettua aikanaan, samoin Freya Northin kirja, joka ei ole vielä ollut minulla pitkään. Mutta sitten tuo Juliet Ashtonin The Valentine’s Card. Se on ollut minulla varmaankin kolme vuotta enkä ole vieläkään päässyt sitä loppuun. Siinä ei vain ole sitä jotain joka kutsuisi lukemaan. En tiedä mikä se on, mutta ei vain sytytä. Samoin kuin tuo Eat, Pray, Love. Sen pitäisi olla hyvä, mutten ole päässyt alkua pidemmälle. Tuleeko muille hutiostoksia kirjojen suhteen?

Ja sitten ne huulipunat. Aina tulee vastaan joku ihana sävy, joka on pakko saada. Viimeisin se Kicksin ihana luumuinen sävy. Mutta nyt kun katsoin niin eihän niitä punia edes ole paljon. Joten en ole vielä edes kovin pahassa jamassa. Tai ketä minä tässä yritän huijata.

Huulipunat ja kirjat, suuria rakkauden kohteitani, miehen lisäksi. ;) Mitkä ovat teille niitä ykkösjuttuja?