Onko ok olla käymättä salilla?

Kuten olen ennenkin täällä sanonut, en ole mikään himoliikkuja ja sali ei kiinnosta yhtään. Kävin kuitenkin pari viikkoa sitten työfysioterapeutilla ja koin voimakasta painostusta mennä salille. Rupesin sitten miettimään, että miksi kaikkien pitäisi mennä sinne salille. Onko ok olla menemättä?

Olen tosiaan työssä joka on keskiraskasta ja sisältää paljon jalkojen päällä oloa. Mainitsin terveystarkastuksessa, että polveni kipeytyvät pitkään paikallaan seisottaessa ja loppupäivän niitä saattaa särkeä. Sain sitten lähetteen fyssarille. Tutkittuaan polveni, hän totesi varsinkin vasemman polveni kiertyvän sisäänpäin. Lisäksi niveleni taittuvat ylitse, polvet, kädät, kaikki taittuu ylitse. 😀 Tämän jälkeen kävimme tälläisen keskustelun fyssarin kanssa:

F: Käyt sä salilla?

M: En, se ei oikein oo mun juttu.

F: Käykö sun poikaystävä salilla?

M: Ei, ei oikein olla kumpikaan sellasia ihmisiä.

F: Koittakaas nyt olla!

Ymmärrän kyllä, että se sali olisi varmasti hyvä vaihtoehto ja se on ensimmäinen mitä suositellaan, mutta eihän se nyt voi olla ainoa tapa vahvistaa lihaksia. Fyssari näytti kyllä hyviä liikkeitä kotona tehtäväksi, jotka vahvistavat lihaksia. Mutta silti koin vahvan painostuksen mennä salille. Tämä vähän pilasi koko käynnin enkä lähtenyt sieltä hyvillä mielin. Enkä todellakaan odottanut uutta aikaa minkä hän minulle varasi.

Tunnen itseäni sen verran, että tiedän väkisin tekemisen vain masentavan minua ja saavan pahalle tuulelle. Joten miksi leikkisin omalla henkisellä hyvinvoinnilla, jonka itse koen tärkeämmäksi? Totta kai fyysinen hyvä kuntokin on itselleni tärkeä ja koen olevani ihan hyvässä kunnossa. Liikun myöskin nykyään hyvin paljon enemmän kuin muutama vuosi sitten ja olen huomannut itsessäni muutoksia. Jaloissa on hyvät lihakset, kiitos pyöräilyn ja lenkkeilyn, käsien lihaksetkin kasvavat, kiitos työn, jossa nostelen painavia laatikoita päivittäin. Fyssarilta tosin sain käsityksen, etten omista lihaksia ollenkaan. :D

En vain ymmärrä miksi ihmistä pitää syyllistää jossei hän halua käydä salilla? Onko salilla käymisestä tullut joku pakko? Et ole mitään josset käy salilla. Miksi? Osasyy on varmasti tämän hetkisessä fitness-buumissa. Minun puolestani kaikki jotka haluavat salilla käydä niin käyköön. Mitä se minulta on pois jos joku siellä käy. Joten mitä se muilta on pois jos minä en siellä halua käydä? Miksi minun pitäisi selitellä salilla käymättömyyttäni jossei kenenkään tarvitse selittää miksi käy salilla?

Olen itse inhonnut suurinpiirtein kaikkia liikuntatunteja koulussa, poikkeuksena pesäpallotunnit, joita rakastin. Moneksi vuodeksi minulta katosi kiinnostus kaikkeen liikuntaan ja viimeisien vuosien aikana olen löytänyt muutaman itselleni hyvän lajin, joista saan hyvä mielen. Mielestäni on tärkeintä, että löytää sen oman juttunsa, josta saa hyvän olon. Koen olevani nyt paremmassa fyysisessä ja henkisessä kunnossa kuin ikinä ja minusta se on mainitsemisen arvoista.

Joten terveisiä sille fyssarille, en ole menossa salille tänään, en huomenna, enkä ensi kuussa. Menen sinne sitten jos joskus koen sinne palavaa halua, mutta ennen sitä urheilen tavalla joka minulle sopii ja jumppaan jalkojen lihaksia kotona ohjeilla joita sain.

Oletteko te kokeneet painostusta mennä salille tai oletteko joskus joutuneet selittelemään harrastuksianne? Mitkä ovat teille parhaat liikuntamuodot?