Kirja, joka kosketti syvältä

Olen pyöritellyt tätä kirjaa kädessäni muutaman kerran ja varmasti englanninkielisenäkin, nyt kuitenkin päätin antaa sille mahdollisuuden. Onneksi annoin.

Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää kertoo nuoresta Louisasta, joka aloittaa työn neliraajahalvaantuneen Willin avustajana. Alku on hankalaa, eikä yhteistä säveltä tunnu löytyvän, mutta ajan mittaan kumpikin löytää oikean tavan kommunikoida toisen kanssa. Kumpikin oppii jotain uuttaa ja kiintyy toisiinsa. Lopulta pitää tehdä ratkaisu, joka vaikuttaa monen elämään.

Tämä kirja kosketti minua todella syvältä. Olen kuullut, että Moyes ei oikein toimi suomeksi, mutta minuun tämä iski lujaa. En ole pitkään aikaan lukenut mitään kirjaa näin nopeasti loppuun. Enkä itkenyt näin paljon kirjaa lukiessa. En uskalla edes ajatella kuinka paljon olisin itkenyt jos olisin lukenut sen englanniksi, jos tämä ei oikein toimi kaikkien mielestä suomeksi. Ihana kirja, huumoria, rakkautta, riitoja,elämäniloa, toivoa ja epätoivoa.

Kirja sai minut ajattelemaan paljon. Kirjassa Will pyytää elämään täysillä, menemään epämukavuusalueelle ja omien pienten ympyröiden ulkopuolelle. Tunnistan itseni joskus liiankin hyvin noista pienistä ympyröistä. On helppo jumittua sohvalle katsomaan telkkaria, sen sijaan, että lähtisi vaikka lenkille tai tapaamaan ystäviä. Joten vaikka en mitään lupauksia uutena vuotena tehnytkään enkä teekää, niin ainakin yritän laajentaa ympyröitäni ja kokeilla jotain uutta. Elää täysillä.