Siinä missä rakastan Kinsellaa ulkomaisista kirjailijoista ehkä eniten, niin suomalaisista sen paikan saa Tuija Lehtinen.

Aloitin nuorempana hänen nuortenkirjoistaan ja olen lukenut suurimman osan niistäkin moneen kertaan. Mirkka-sarja, ai että, kuinka pidin niistä kirjoista. Jossain vaiheessa siirryin tietysti Lehtisen aikuisten kirjoihin ja pidän niistä valtavasti. Lempparini ovat hänen vanhempaa tuotantoaan, mutta uudemmatkin ovat hyviä.

Olin tietysti innoissani kun huomasin kirjaston hyllyssä uuden Lehtisen. Jatkoaika on jatkoa viime vuonna ilmestyneelle Armon aika- kirjalle. Olin itseasiassa tyytyväinen, kun kirja sai vielä jatkoa. Mukavaa vaihtelua yksiosaisiin kirjoihin. Kirjahan oli taas taattua Lehtistä, kevyttä ja viihdyttävää. Jatkoaika sijoittuu Armon ajan tavoin apteekkimaailmaan ja hieman sekavia sukulaisuussuhteita setvitään jälleen. Mahtavaa ajanvietettä.

Pidän hänen tyylistään kirjoittaa ja pidän hänen kirjoistaan. Ne eivät koskaan petä. Lehtisen kirjat ovat olleet jo monta vuotta niitä kirjoja, joita luen kun haluan varmasti lukea kirjaa josta pidän. Suomessa ei juuri kirjoiteta chick-litiä eikä Lehtinenkään sitä oikein ole, mutta viihdekirjallisuutta parhaimmillaan se ehdottomasti on.