Äkkilähtö- Erittäin hyvä suomalainen elokuva

DSC_4743.JPG

Käytiin miehen kanssa viime viikolla leffassa pitkästä aikaa. Näin Äkkilähdön trailerin vähän aika sitten ja halusin nähdä sen. Ja voi kuinka pidin siitä! Mies myöskin. 

Suhtaudun suomalaisiin leffoihin aina hieman varauksella, vaikka trailerin perusteella leffa lupaisikin hyvää. Mielensäpahoittaja oli lievä pettymys, samoin Eile, Rampe ja Likkakin. Mutta Tiina Lymin ohjaama Äkkilähtö täytti kaikki odotukset ja vähän enemmän. Loistavat näyttelijät ja hyvä juonikuvio takasi sen, että mielenkiinto pysyy yllä. Okei, juoni oli ehkä hieman epätavallinen, mutta jotenkin se ei haitannut yhtään, leffa kulki eteenpäin ja kaikki tuntui loogiselta. Finnkino luokittelee leffan draamaksi, mutta itse sanoisin sitä draamakomediaksi, koska nauraa leffan aikana sai kyllä. Elokuva ei missään vaiheessa käynyt liian raskaaksi ja harmaana talvipäivänä on mukava katsella kesäisiä maalaismaisemia.

Näyttelijävalinnat olivat tuoreempia kuin yleensä. Vaikka kaikki olivatkin tunnettuja näyttelijöitä niin ainakin itselleni uusia tuttavuuksia valkokankaalla. Naispääosaa näyttelee Lotta Kaihue, miesosissa on Antti Holma, Ville Tiihonen ja Jussi Vatanen. En ole muuten koskaan oikein pitänyt Jussi Vatasesta, mutta tämä leffa muutti kyllä mieleni. Pikkutytön roolin vetää muuten loistavasti Eedit Patrakka. 

Tämä on myös ensimmäinen elokuva pitkään aikaan jonka haluaisin nähdä heti uudestaan, mietin puolitosissani menisinkö katsomaan sen uudestaan. Suosittelen siis lämpimästi tätä leffaa, kannattaa ehdottomasti käydä kattomassa. Mukava, että Suomessa osataan tehdä tälläisiäkin elokuvia, eikä aina vain sitä samaa synkkää ranteet auki skaalaa. 

kulttuuri suosittelen leffat-ja-sarjat

Jojo Moyes- Jos olisit tässä

DSC_4741.JPG

Olen kytännyt vähän aikaa paikallisen Suomalaisen Kirjakaupan englanninkielisten pokkareiden hyllyä ja kytännyt Jojo Moyesin uutta kirjaa After You:ta. Mikäs sitten osuikaan silmiini äskeittäin ihan siellä suomenkielisten kirjojen joukossa? No Moyesin uusi kirja suomennettuna. Olin ajattelut, että luen kirjan englanniksi, jotta saisin tietää miten paljon tyyli on muuttunut suomennokseen enkä ostanut sitä heti. No, totta kai se jäi polttelemaan mieleen ja kävin sen ostamassa. Kirjahan on siis jatkoa Moyesin aiemmalle kirjalle Kerro minulle jotain hyvää.

Olin oikeastaan vähän ihmeissäni kun sain tietää, että Moyes kirjoitti jatkon kirjalle Kerro minulle jotain hyvää. Minusta kirja päättyi sopivasti eikä minua jäänyt kaivertamaan mitä Louisalle tapahtui, mutta halusin kuitenkin lukea kirjan. Enkä onneksi pettynyt. En nyt sen enempää avaa kirjan juonta, mutta Louisa ei ole Willin jälkeen mennyt elämässään niin paljon eteenpäin kuin olisi halunnut tai tiennyt Willin haluavan. Aikaa kirjojen välillä on kulunut puolitoista vuotta, mutta suru ei ole poistunut. Uusia henkilöitä tulee mukaan ja kuljettaa Louisaa eteenpäin elämässään. 

Niin suurta vaikutusta tämä kirja ei minuun tehnyt kuin Kerro minulle jotain hyvää (tosin se olisi vaatinut jo aika paljon), mutta pidin kirjasta silti paljon ja luin sen parissa päivässä. Oli mukava tietää Louisan vaiheista ja mitä hänelle kuuluu nyt. Harmittavasti kirja loppui kuitenkin niin, että jäin kaipaamaan tähän kirjaan jatko-osaa enemmän kuin ensimmäiseen. Joten terveiset kirjailijalle, saisiko jatko-osalle jatko-osan? 😉

Kirja kannattaa kuitenkin ehdottomasti lukea jos pitää Moyesista, mutta kehottaisin kuitenkin lukemaan ensin Kerro minulle jotain hyvää, tämä kirja ei varmaankaan oikein aukea ilman sitä. Onko kukaan jo lukenut tätä? Mitä mieltä olitte?

kulttuuri suosittelen kirjat