Lukuvuoden ensimmäinen päivä oli kevyt kolmen kurssin aloitus klo 11 – 18.30. Tuohon väliin mahtuu kolme päivän viidestä ateriastani, joten kesän aikana hommatut rutiinit joutuivat koetukselle heti alkuunsa. Lounaaksi klo 13 söin yliopiston ravintolassa mozzarellasalaattia, ja vaikka opiskelija-alennuksella lounaan hinnaksi jäi 2,60 e, tuntui se pelkästä salaatista riistolta. Mozzarella oli kaiken lisäksi annosteltu valmiiksi, ja proteiinin saanti aterialta jäi naurettavaksi. Salaattipöydässä ei ollut mitään lisättävää proteiinia, joten kasviksilla mentiin. Muut kasvis- ja kalavaihtoehdot olivat kalakeitto, herkkusienipapupata ja bataattisosekeitto.
Toisen ja kolmannen luennon välissä söin evääksi ottamani välipalan, auringonkukansiemeniä ja kuivattuja mustikoita. Kevyt, toimiva eväs. Tulee varmaan käytettyä usein. Hedelmät alkaa haista laukussa.
Kotiin päästyäni kello oli jo seitsemän. Lämmitin keitettyä perunaa, porkkanaa ja papukastiketta päivälliseksi, jonka valmistin kaukaa viisaasti jo aamulla. En siis viitsinyt syödä yliopistolla lounaaksi kalakeittoa, koska peruna-annos tuli täyteen päivällisellä, enkä papupataa, koska pavut eivät oo niin hyviä, että kahdesti päivässä jaksaisin niitä syödä.
Haasteita arkipäiviini siis tulee mahtumaan, mutta en aio luovuttaa! Ensimmäinen haaste on ylpän ravintoloiden ja kahvilan pullapöydät. Pitkän päivän alussa, puolivälissä ja lopussa tuntuu aina siltä kuin olisi ansainnut pullan. Tai kakunpalan. Luotan kuitenkin jo itseeni sen verran, että en moisiin houkutuksiin lankea ainakaan taisteluitta.
Lounaslistan tarkistan aina viikoksi kerrallaan, ja merkitsen hyvinvointikalenteriini* milloin yliopistolla on jotain syötävää, ja milloin pitää ottaa eväät. En aio alentua syömään jotain proteiinitonta 2,60 euron bataattikeittoa, josta jää nälkä, kun voin tehdä halvemmalla vaikka linssiwokin evääksi, ja lämmittää sen taukohuoneessa. Olen syönyt nyt niin pieniä annoksia, että saman tien ne kasvavat kun yliopiston ravintolaan pääsee. Ei hyvä. Kalorinkulutukseni tuskin kuitenkaan nousee luennoilla ja tietokoneella istumisesta. Pyöräilyä tulee vähintään 8 km päivässä (tänään 11,5km), mutta treenikerrat viikossa luultavasti vähenevät. Lounastaukojen sosiaalisesta puolesta olen huolissani. Lounastauko on aina ollut päivän kohokohta, jota ollaan ystävien kanssa vietetty tunti rauhassa istuen ja hakien ”vähän lisää leipää, ja vielä yksi sämpylä, ja vähän vielä pähkinöitä ja kuivattuja banaanilastuja(miks ne pitää olla sekasin, nykyään haluun vaan ne pähkinät!)”. Tää siis edellisessä elämässä, enää en syö vain siksi, että saisin koko rahalle vastinetta. Ehkä syön oman ruokani pikaisesti taukotilassa ja liityn sitten muiden seuraan ravintolaan. Meidän taukotila on niin masentava, ettei siellä huvita viettää aikaa, mutta on siellä sentään jääkaappi ja mikro, joten tää eväshomma onnistuu. Ja on siellä ravintolassakin joskus jotain syötäväksi kelpaavaa. Lounas on siis luultavasti ok, en vaan pidä siitä, että se saattaa osua mihin tahansa klo 11 ja 13 välille. Haluan sen klo 12. Tasan.
Meillä on nyt monta luentoa iltaisin klo 17-20, joka osuu pahasti päivällisaikaan. Niinä päivinä, kun syön lounaan aikaisin, voi ennen viittä ollakin päivällisnälkä. Vaan missä sen syön? Meillä loppuu usein klo 16 edellinen luento, jonka jälkeen pitää polkea toiselle kampukselle (joo, kolme kampusta eri puolilla kaupunkia remontin takia). Evääksi salaatti tai muu kylmä ruoka on oikeastaan ainoa vaihtoehto, sillä iltaluennot pidetään paikassa, jossa en pääse käyttämään mikroa. Houkutuksia on jälleen ympärillä, sillä kyseisellä kampuksella on tarjolla ainakin paniineja ja pizzaa iltapäivällä. Toki joskus pidän herkuttelupäivän, jolloin saan houkutuksiin vastata, mutta pääasiassa tarkoitus on pitäytyä hyväksi havaituissa (-8kg) ruokailutottumuksissa.
*Ostin kalenterin, kun en muistanut, että ylioppilaskunnalta saa, mutta otin ahneuksissani myös sen ylioppilaskunnan ilmaisen, josta tein hyvinvointikalenterin! Merkkaan sinne pelkästään hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten milloin pitää ottaa eväät, milloin on jotain kivoja liikuntatapahtumia jne. Ehkä myös rentoutumiseen liittyviä asioita merkitsen sinne, ja kun tavallinen kalenteri alkaa näyttää ahdistavalta ”kandia kandia kandia deadline deadline tentti deadline tentti kandia kandia deadline” -tyyppisine teksteineen, voin vilkaista hyvinvointikalenteria, ja nauttia sen kertomista asioista. En vielä tiedä, miten tää tulee toimimaan, mutta katsotaan.
Kuinka ollakaan, meillä alkoi tänään kurssi nimeltä Hyvinvointi. Hyvinvointi ja pääaineeni vaatetussuunnittelu siis yhdistyvät kurssityössä, joka on hyvin vapaamuotoinen. Joku kiva projekti pitäisi siis keksiä, eikä ole lainkaan poissuljettua, että se liittyisi liikunnalliseen hyvinvointiin ja sitä kautta vaatetukseen. Ei opiskelusta sen enempää, mutta tästä kurssista saatan kirjoitellakin, kun kerran tuon hyvinvointi-otsakkeen alla ollaan!
Kuvien lisäys ei jostain syystä tänään onnistu, joten kuivakka tekstipostaus tällä kertaa. Pahoittelut.
