Kuinka moni voi samaistua otsikkoon? Itse olen nähnyt tämän käytännössä, ja lisäksi kokenut.

Minä olen hiljainen, en halua olla huomion keskipisteenä ja lisäksi kiusaannun nopeasti liiasta huomiosta. Koulussa viihdyn parhaiten vähintään neljän hengen porukassa (kolmen hengen seurassa yksi voi lähteä jolloin jää kaksi, eli awkward hiljaisuus). Keskusteluissa tyydyn usein kuuntelemaan muita (olen sivustaseuraaja). Saatan heittää jonkun yksittäisen kommentin sekaan ja näin en vain hengaa mukana vaan osallistun keskusteluun (heh).

Miten sitten otsikon toinen osa: olen puhelias. Minä olen oikeastaan elementissäni esitelmöidessä a) aiheesta, joka on lähellä sydäntäni ja b) tutulle ja turvalliselle ihmiselle tai monellekin ihmiselle. Olen kuluttanut niin paljon aikaa selittäessäni lähimmille kavereilleni eläintestaamattoman kosmetiikan tärkeydestä tai miten rakennekynnet eivät (oikein tehtynä) vaurioita omaa kynttä. Nämä asiat ovat minulle tärkeitä, olen ottanut niistä selvää ja osaan selittää niistä niin hyvin näen itselleni tärkeäksi.

Minussa on siis erilaisia puolia (jos näin voi sanoa). Minusta kerrottaessa eri ihmisten vastaukset voisivat olla hyvin erilaisia. En silti todellakaan sano, että se olisi huono asia, päinvastoin. Koulussa olen koulu -minä, urheillessa urheilija -minä ja vaikka kotona netflix -minä. : D En pyri pääsemään tästä eroon, vaikka välillä se aiheuttaa hämmennystä myös minulle itselle. Miten olen niin erilainen ihminen vaikka kotona perheen kanssa, koulussa tai sukulaisten kanssa sukulaisjuhlissa. Ihmisen persoona on yksi kokonaisuus, johon kuuluu monenlaisia asioita.

Tässä vaiheessa huomautan, että meitä ihmisiäkin on monenlaisia omine persoonoineen. Kaikki eivät ole samanlaisia eikä niin pitäisikään olla. Varmasti jokaisella on ympärillä ihmisiä, jotka hyväksyvät meidät omina itsenämme. Tiedän, että kirjoitan nyt ehkä maailman kliseisimmästä asiasta, mutta itsensä ympäröiminen oikeilla ihmisillä on supertärkeää.

Postauksen artikkelikuva on kuvituskuva, CC0