Tänään en mennyt yöksi töihin, osasin olla viisas, sillä teinhän jo päivän töitä ja huomennahan menen heti aamulla taas töihin. Yöksi en mennyt töihin ja nyt kaduttaa. Miten siellä pärjätään, mitä jos tulee kiire, pitäisikö minun kuitenkin mennä sinne.. Kyllähän pari tuntia riittää nukkumiseen.. Onhan sitä vähemmälläkin menty. Ehkä olisin viisas. Nukkuisin tämän yön.. Seuraavan kerran saan nukuttua kuitenkin vasta sunnuntaina.

Pitkästä aikaa sain tänään aikaiseksi kaikki normaaliin kuuluvat asiat, töiden jälkeen virkistäydyin suihkussa, käytiin kaupassa, tein ruokaa, siivosin. Viikon verran olen ollut jollain tapaa laiskempi, en ole imuroinut joka päivä, en ole pedannut sänkyä joka päivä. Tosin tämä johtuu siitä että Hänellä on loma.. Useasti hän vielä jää nukkumaan kun minä menen töihin. Onko väärin potea omatunnon tuskia siitä jos en ole tiskannut heti? Onko väärin tuntea itseni huonoksi ihmiseksi silloin kun Hän tulee töissäni käymää paidassa jota en ole ehtinyt silittää?

Äitini tuli tänään käymään ensimmäistä kertaa uudella asunnollamme, tupaantulias lahjaksi pyysin suihkuverho tankoa joka loppupeleissä osoittauituikin täydeksi ongelmaksi, Hän ei saanut sitä porattua  seinään jonkun todella tyhmän terästangon takia. Tunsin oloni avuttomaksi, tämä menee siis To Do listalle heti huomiseksi.

En ole aina ollut tälläinen, muistan ajat jolloin en välittänyt tahrasta sohvapöydällä tai ajat jolloin minua ei haitannut pari pölypalleroa nurkassa. Minä pidän tästä. Pidän siitä että tunnen olevani tarpeellinen, minun on pakko tehdä, pakko saada ansaittua paikkani tässä maailmassa jollain arvostetulla tavalla.

Hän on minun kaikkeni. Tekisin mitä vain jotta saisin hymyn Hänen huulilleen jokainen aamu, jokainen ilta ja pari kertaa siinä välissä. Hänen takia voisin juosta pyöreässä pehmeässä huoneessa kuin päätön kansa etsien viidettä nurkkaa.

Voi tytöt! Minä olen niitä harvoja onnekkaita niistä ketkä on löytän todella sen onnen, olen todella löytänyt jollain ihmeen kaupalla sen Hyvän Miehen. Miehen joka ei valehtele, miehen joka ei petä lupaustaan, miehen joka välittää siitä mitä sinä sanot ja miehen joka arvostaa sinua niin naisena kuin ihmisenä, miehen joka rakastaa joka päivä samanverran ja miehen joka on ylpeä sinusta.

Vielä pitäisi tiskata ja sitten huokaisten menen Hänen viereensä sohvalle. Huomenna on uusi päivä. Huomenna on paljon tekemistä.

Pimeinä öinä olen huutanut

Olen hakannut päätäni seinään

Ei ollut suuntaa

Ei ollut tarkoitusta

Olen anellut armoa Jumalalta kehen en ole uskonut

Olen halunnut tuntea kipua vain siksi jotta unohtaisin tuskan

Nyt herään hymyyn.

Mutta jokaisen hymyn takana piilee pelko.

Pelko joka on ajoittain raastavampi kuin tuska.