Luku 3. Älä koskaan luota kehenkään, joka arvostelee sun fillaria

Tajusin vähän aikaa sitten, että mun parisuhde-elämä on ollut yhtä alamäkeä heti alkutaipaleelta saakka. 

Olin nimittäin äitini luona käymässä pääsiäisenä, jossa päädyin lukemaan vanhoja päiväkirjoja ja muun muassa tarinaa ensimmäisestä poikaystävästäni. Palatkaamme siis noin vuoteen 2006. 

Alettiin Martin kanssa heijastella yläasteella, mutta jo viikon päästä siitä huomasin outoa käytöstä. Niinpä parhaan ystävän kanssa tehtiin suunnitelma, jolla voitiin testata kuinka vankalle pohjalle viikon mittainen parisuhteemme oikein perustuu ja ystävä kävi kysymässä Martilta että ”Alatko oleen?”. Martti vastasi, että joo vois se alkaa. Mun ystävä oli suositumpi kun minä. 

Kyllä en voi ymmärtää kuinka suosio oikein toimii tuossa iässä. Ulkonäköönkö se perustuu? Kun katson meitä luokkakuvassa niin ihan yhtä typeriltä näytetään kaikki. Lohdutuksena kaikille ujoille tai epäsuosituille voin sanoa, ettei kyllä lainkaan korreloinut aikuisiässä menestymisen kanssa suosio yläasteiässä. Ujot ja poissa keskipisteestä viihtyvät on nyt niitä, jotka ovat lääkärinä, teknologiafirman toimarina tai Suomen vaikeimmin sisäänpäästävässä yliopistossa, Taideyliopistossa, opiskelijana. Suosittu kaverini taas on lehmätilalla töissä koulutuspohjanaan yläaste. Eikä mene itselläkään ihan huonosti – ura on lähtenyt käyntiin kuitenkin sen verran hyvin, että täällä sitä asustetaan yhdellä koko Suomen kalleimmista postinumeroalueista. 

Tän Martin virallinen selityshän oli, ettei se tykännyt mun fillarista. Tästä tarinasta oppikaamme siis kaksi asiaa: 

1. Koulutus kannattaa aina

2. Kyllä älkää ikinä luottako kehenkään, joka arvostelee sun fillaria!!

Olisipa vanhemmat opettaneet jo pienenä, että sellaista ihmistä ei kauaa katsella, jonka sydämestä ei löydy sen vertaa rakkautta että se hyväksyisi edes sun typerän fillarin. Sillä samaan aikaan maailmassa on ihmisiä, jotka viikkojen ajan silittää sun hiuksia ja tekee sulle ruokaa ja hakee sulle typeriä piristäviä ilmapalloja, kun oot niin burn outissa ettet pysty muuta kun tuijottaan tyhjyyteen. 

Hyvää vappua, toivottavasti nähdään maanantaina Ullanlinnanmäellä <3

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *