Kohta alkaa kymmenes raskausviikko. Olen siirtynyt farkunnapeissa hiuslenkkisysteemiin, jonka yritän peittää pitkillä (mustilla) topeilla. Luulin aina, että raskaus alkaa näkyä vasta kolmannella-neljännellä kuulla, ei toisen kuun lopulla… No, ei tuo varmaan varsinaisesti ulkomaailmalle näy, mutta itse olen tietysti sitä mieltä että vatsani on maailman suurin ja että muille ihmisille on enemmän tai vähemmän ilmiselvää, mistä […]

Vaikea sitä on käsittää, mutta sain tästä clomifen-kierrosta oikeasti plussan. Plussan! Ja juu, ihanaa ja upeaa ja kerrassaan taianomaista, mutta vaikea minun on tähän vielä uskoa. En kerta kaikkiaan usko, että kahden vuoden sairastelun jälkeen kehoni jaksaisi ihan oikean, kokonaisen, terveen raskauden. Ja silti aina välillä tekee mieli uskoa. Vaikka ihan vähän. No, jotta tämä […]

Olimme sukuloimassa miehen vanhempien luona, kun anoppi vitsaili illallisen aikana että meille ei taida koskaan niitä lapsia tullakaan. Miehen muilla sisaruksilla on lapsia. Kommentti osui niin pahasti vyön alle etten osannut tehdä muuta kuin hymyillä ja naurahtaa. Ja oikeasti olisin halunnut raivota miehen äidille päin naamaa, purskahtaa hysteerisen itkuun ja juosta kauas, kauas pois. Kai […]

Tänään on yksi niitä päiviä, jolloin tuntuu, että elämäni on tyhjää. Töihin, kauppaan, kotiin, töihin, kauppaan, kotiin – mitä mieltä tässä on? Periaatteessa tykkään työstäni, mutta työilmapiiri on aika huono ja töitä on meillä kaikilla liikaa. Turhaudun helposti, kun asioita ei saa tehdä kunnolla ja jos joskus tekee, ei siitä ole mitään hyötyä. Työstä puuttuu […]

Aurinko! Ihan kohta loma! Olen yhä tällaisessa ”hei tää järjestyy kyllä” -jaksossa. Auringon lisäksi energiaa taitaa tulla oman elämän onnistumisista: hyvistä opiskelumenestyksistä, kivasta tunnelmasta töissä. Ja on lapsettomuusasiassakin hyviä uutisia: miehen spermanäyte oli moitteeton. (Tai no hyviä ja hyviä, koska sitä lastahan ei vieläkään kuulu, mutta ainakin toinen meistä toimii.) Ja jos tämä kesäenergia nyt […]

Nyt on kulunut noin kuukausi siitä, kun lapsettomuustutkimukset aloitettiin. Se päivä oli aivan kamala, itkin hysteerisesti koko iltapäivän ja illan sitä että nyt meidät on leimattu lapsettomiksi. Ja eniten itkin sitä, että lapsettomuus oli aina ollut yksi suurimmista peloistani. ”Entä jos en voikaan saada lapsia?” Ja nyt se on totta. Mutta nyt kuukautta myöhemmin oloni […]

Yksi niitä tuhansista kysymyksistä, joita päässäni pyörii, on, olenko aina ollut tällainen. Olenko yksinkertaisesti rikki? Vai onko jotain, mikä on mennyt pieleen ja minkä voisi vielä korjata? Olemme siis lapsettomuusasiassa siinä tilanteessa, että olemme yrittäneet reilun vuoden vailla minkäänlaista tulosta. Eilen gynekologi epäili, etten ovuloi lainkaan. (Siinäkös naisellinen itsetunto kohoaa.) Onko tässä kyse jostain hormoniepätasapainosta, […]

Lapsettomuushiljaiseloni läikkyi tänään yli. Itkin lääkäristä tultuani varttitunnin työpaikan vessassa. Itku on hyväksi, ajattelen; se puhdistaa, poistaa pahaa oloa. Ja silti päätin juuri tänään perustaa tästä aiheesta myös blogin. Siksi, että olen lukenut lapsettomuusblogeja enemmän tai vähemmän viimeiset kaksi vuotta (toki aina ajatellen, että minähän en mitään lapsettomuusblogia perusta). Siksi, että niissä blogeissa, joita tänään […]