Tänään on yksi niitä päiviä, jolloin tuntuu, että elämäni on tyhjää. Töihin, kauppaan, kotiin, töihin, kauppaan, kotiin – mitä mieltä tässä on?

Periaatteessa tykkään työstäni, mutta työilmapiiri on aika huono ja töitä on meillä kaikilla liikaa. Turhaudun helposti, kun asioita ei saa tehdä kunnolla ja jos joskus tekee, ei siitä ole mitään hyötyä. Työstä puuttuu jokin palkitsevuus.

Lisäksi tämä on aikaa, jolloin moni ystäväni on saanut uuden työn, lähtenyt ulkomaille, mennyt naimisiin, hankkinut lapsia. Mäkin haluun! Jotain sisältöä tähän elämään! Ja samalla vihaan sitä että vertailen omaa elämääni muiden elämään ja olen tyytymätön, koska elämäni ei muka täytä jotain odotuksia. Ah kunpa osaisin elää tässä hetkessä, iloita siitä mitä on, olla stressaamatta tulevasta. Kyllä se aina joskus onnistuu, mutta ei ainakaan tänä harmaana maanantaina.