Voiko lasagnea tehdä itse?

Otsikko on suora, vapaamuotoisesti käännetty lainaus kämppikseltäni. Olen asunut aika monta vuotta itsekseni ja olen tottunut tekemään ruokaa. Ajattelin, että teen elämän helpoksi itselleni ja väsään lasagnea, josta syön monta päivää. Homma meni yllättävän kivuttomasti, vaikka hellasta toimiikin vain yksi levy. Keittiön täytti ihana ruskistuvan juuston tuoksu, joka houkutteli erään kämppikseni paikalle. Oon älyttömän huono small talkissa, mutta onneksi kämppikseni oli niin ihmeissään, että ei itse tarvinnut tehdä aloitetta. Vastattuani, että mitä teen, kämppikseni hämmentyi kovasti. Kuten otsikko vihjasi, hän ei tiennyt, että lasagnea voi tehdä kotona. Kysymys sai minut vähän hämilleni, mutta onneksi kämppikseni selitti lasagnemaailmankatsomustaan hieman enemmän. Hän oli elänyt mielikuvassa, että lasagne on joku talouskeittiöiden tuote, jota voi ostaa vain valmiiksi tehtynä. Myönnän, että tuo juustokastikkeen teko on melko turhauttavaa ja riskialtista, jos on yhtä helposti harhautuva henkilö kuin minä. Jäin miettimään, että missä tynnyrissä kämppikseni on kasvanut, mutta muistin, että asun tosiaan Britanniassa, täällä valmisruokien luvatussa maassa.

Vapaasti suomennettuna muutamia kämppikseni kysymyksiä aiheesta: ”Mistä sä tiedät mitä aineita siihen pitää laittaa?” ”Miten sä osaat käyttää uunia noin hyvin?” ”Mistä sä tiiät missä järjestyksessä noi aineet pitää laittaa?” ”Onks tossa mitään järkee kun tulee noin paljon tiskiä?” ”Ai juustoa voi paistaa?” ”Mistä sä tiiät milloin se on valmista?”

Tämä kokemus teki minut erittäin kiitolliseksi, että minulla on vanhemmat, jotka tekevät ruokaa. Kiitoksia kotiin.

Suhteet Ruoka ja juoma Sisustus Oma elämä

Hyvin toimii, osa 1: keittiö

Tää talo missä asun on suoraan sanottuna ihan kamala. Kokolattiamatot on aina ällöttänyt mua. Meillä on kolme kerrosta, keskikerroksessa on kaksi vessaa ja kaksi suihkua, ja keittiöitä on alakerrassa ja yläkerrassa. Tässä on kohta neljä viikkoa tullut asuttua. Yläkerran keittiön hellasta toimii vaan yks levy ja sekään ei niin hyvin, että vesi kiehuisi kunnolla. En oo maistanut montaa niin ällöttävää asiaa kun makaroonit, jotka on lilluneet semikuumassa vedessä pehmeiksi, mutta eivät kunnolla kiehuneet. Namnam. Tästä on valitettu tosi moneen kertaan, mutta eipähän tolle oo mitään tehty.

Tänä aamuna oli sitten molempien keittiöiden leivänpaahtimet pamahtaneet. Yläkerran keittiössä oli kuulemma pamahtanut oikein kunnolla, mikä selittääkin sen, että meiltä oli yläkerran keittiön sulake pamahtanut. Jääkaapissa on hyvin eksoottinen haju kun kuuden ihmisen ruoat on saaneet päivän muhia lämpenevässä jääkaapissa ja pakastimessa.

Pamahtanut sulake on yleensä aika helppo asia hoitaa. Etenkin kun on tollaset elektroniset namiskat, jotka pitää vaan käydä naksauttamassa uudestaan päälle. *Yleensä*. Koska asuntolassa suurin osa on hulluja 18-vuotiaita, kaikki tuollaiset on toki lukkojen takana. Asuntolavahtitädin piti käydä metsästämässä ensin yksi nippu avaimia, joista mikään ei ollut oikea. Toisen avainnipun kanssa päästiin yläkerran sulakekomeroon, mutta siellä ”kitchen” namiska katkaisi sähköt mun huoneesta. Kätevää! Etenkin kun kaikille huoneille oli vielä omat boksinsa erikseen. Kaikki kolme kerrosta läpi käytyään asuntolavahtitäti löysi loogisesti alakerran komerosta vivun ja saatiin jääkaapit sit yläkertaan päälle. Jee. Tiedetäänpähän missä se on, KUN näin käy seuraavan kerran.

Suhteet Sisustus Oma elämä Opiskelu