Tabletin toinen puoli

Olen kiitollinen siitä että elän 2000-luvulla, ja minulla on mielialalääkket. Ilman niitä olisin todennäköisesti jo kuollut.

Mielialalääkkeillä on kuitenkin monia sivuoireita, ja haluan hieman purkaa omiani tässä.

Lääkitys tällä hetkellä on:

Zeldox 2×80 mg, aamu, ilta

Deprakine  600 mg, ilta

Escitalopram 20 mg, aamu

En yleensä ruikuta lääkkeistä kuin kohtuullisen määrän, mutta sain jonkinlaisen läpilyönnin muutama päivä takaperin ja rupesin puhumaan siitä miten väsyneeksi zyprexa saa minut.

”Silloin kun oli lomaa, nukuin kolme päivää putkeen. Olin noin neljä tuntia hereillä per päivä. Olen suurimman osan ajasta väsynyt tai voimat poissa. Usein kun alkaa unettaa, tuntuu kuin olisi lyijypainot jalassa ja kädessä ja painuisi veden alle, samalla kun koittaa epätoivoisesti pyristellä pinnalle, ettei vaan taas nukahda. Kun olen osastolla ja minun on pakko pysyä hereillä, täällä kun ei saa nukkua, nukahdan istualteen. Te joudutte jatkuvasti herättelemään minua tai hätistämään pois sohvalta.

Ei tämä ole mitään elämää.”

Sellaisia tuntemuksia. Puhun vielä toisessa postauksessa siitä miten lihoin 30 kiloa puolessatoista vuodessa lääkkeiden avustuksella, ja miten tämä sivuoire vaikutti minuun.

Joka tapauksessa, huomenna tapaan lääkärin, ja toivon, ihan kamalasti toivon että hän keksisi jotain, mitä tahansa että voisin elää ilman tätä väsymystä. Kerron tapaamisesta tarkemmin jos jaksan:D

 

Positiivisia puolia siinä että olet jatkuvasti väsynyt:

 

Voit juoda kahvia illalla niin paljon kuin huvittaa.

Ja käydä juoksemassa vaikka maratonin, saat silti unta.

Avomiehesi saa runsaasti viihdettä kaikista omituisista asioista joita mukellat väsyneenä. Niissä ei kuulemma ole mitään järkeä. Avomieheni saa paljon huvia siitä kun yrittää tahallaan keskustella kanssani järkevästi, samalla kun olen puoliunessa.

Osaston henkilökunta saa kokea saalistamisen iloa kun he yrittävät saada minua kiinni itse teossa DKT-tunnilta (yritän aina mennä kauemmas hoitajista istumaan), sohvalta tai ruokailutilan nojatuoleista. Se on uskomatonta miten ovelaksi valtava unentarve voi ihmisen tehdä.

Ja lopuksi:

Nukkuminen ei satu tai tunnu inhottavalta. Nukkuminen on mukavaa.

Siis, kauniita unia kaikille!