Bloginoviisin tunnustuksia ja elämää

Heippa kaikki tänne asti eksyneet!

 Tässä vaiheessa minun täytyy tunnustaa olevani täysi bloginoviisi, joka kuitenkin kokee nyt suurta avautumisen ja purkamisen tarvetta. Nykyisessä elämäntilanteessani ei ole oikein ketään jolle voisin avautua kaikista pääni sopukoissa liikkuvista ajatuksista. Toivottavasti sieltä löytyy ymmärrystä, mielenkiintoa tai vain uteliaisuutta elämäntuskaani kohtaan.

Iso syy miksi nyt pitkän harkinnan jälkeen päädyin viimeinkin kirjoittamaan, on se että viime vuonna löysin itseni elämäntilanteesta, johon olisin tarvinnut ns. vertaistukea ja muiden kokemuksia. Viime vuonna nimittäin löysin elämääni ihanan asian: onnellisen parisuhteen. Se mikä tekee asiasta monimutkaisen on se, että minulla ja puolisollani on 33 vuotta ikäeroa. Itse olen pian täysi-ikäistyvä naisenalku ja  mieheni on yli viisikymppinen kahden (minua vanhemman) lapsen isä ja kolmen lapsen isoisä. Nyt suhteemme on vahva ja olemme olleet kihloissa jo puolisen vuotta. Alkuaikoina olisin kuitenkin kaivannut tietoa tai kokemuksia vastaavasta suhteesta ja sen plussista ja miinuksista.

 Muutenkin haluan päästä jakamaan ajatuksiani ja kokemuksiani mm. masennuksestani, itsetuhoisuudesta, dissosiaatioista, kroonisista kivuista ja kaikesta elämääni kuuluvasta huonosta tietenkään plussia ja jokapäiväisyyksiä unohtamatta. Pyrin kirjoittamaan monista asioista aina vakavista asioista uusin vaate- tai kirppislöytöihin.

 

Toivoisin että aiheeni kiinnostaisivat jotakuta ja kaikki kysymykset oikeastaan mistä vaan aiheesta ovat tervetulleita =)

Suhteet Oma elämä Rakkaus Syvällistä