Sairaalaan

Herään aikaisin huonosti nukutun yön jälkeen ja pakkaan tarvittavat tavarat viikonloppulaukkuun. Tärkeimmät varusteet ovat ipad, kuulokkeet ja laturi, puhtaat alushousut ja sukat. 

Hyppäämme poikaystäväni kanssa raitiovaunuun ja katselen töihin matkaavaa ihmismassaa. Kaikilla on tavallinen aamu. Muistan etten koskaan aiemmin ole nähnyt tavalliseen maanantai-aamuun kätkeytyvää onnea kuten silloin. 

Saavumme sairaalalle. Kolmas kerros kuten ohjeistettiin. Ilmoittautuminen aulassa. Tulin nyt. Meidät ohjataan odottamaan aulaan ja istahdan isoon pehmeään nojatuoliin. Minua jännittää. Tajuan yhtäkkiä, että kukaan läheisimmistä ystävistäni ei tiedä että olen täällä. Haluan kirjoittaa mitä on tapahtunut mutten näe puhelimeni ruutua. Pyydän poikaystävääni näpyttämään sanelemani perusteella. 

Moikka<3 mulla ei oo nyt menny kovin vahvasti ton terveyden kanssa. Lauantaina mun toisen silmän näkö muuttu tosi oudoks ja eilen parin mutkan kautta pääsin silmäpolille tutkimuksiin. Olin täällä silmäpolilla jossa otettiin verinäytteet ja pään magneettikuva ja muita kuvauksia silmistä. Näön heikkenemisen syyksi paljastui näköhermon tulehdus jonka vuoksi tulin nyt aamulla osastolle ”jättikortisonihoitoon”. Se saattaa auttaa näön palautumisessa. Kuvissa löyty myös jotain muuta jota tutkitaan myöhemmin neurologialla. Hoito kestää kolme päivää.

Tunnen itseni niin avuttomaksi kun en pysty käyttämään puhelinta, tuntuu kuin olisin vain huutanut pimeyteen tilanteeni mutten oikein näe tai jaksa vastata viesteihin lisätietoa. Tunnen kuitenkin kannustuksen ja myötäelämisen vahvasti. 

Vihdoin hoitaja kävelee reippaasti meitä kohti ja istahtaa viereemme. Ele tuntuu rauhoittavalta. Aivan kun hänellä ei olisi kiire minnekään. Alamme jutella ja hän kertoo hoidosta ja kyselee voinnistani. Hetken päästä hän ohjaa minut huoneeseeni. Saan ikkunapaikan, kuulemma parhaan. Nyt olisi aika levätä eikä murehtia mistään. Tämä on merkki kun pitää vain olla. Oli mitä oli siitä selvitään. Heilläkin on hoitaja, jolla on ms ja hän on raskaana. Mikään ei ole lopullista. Puhe rauhoittaa minua ja poikaystävääni. Minun on hyvä jäädä tänne. 

 

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *