Hetkiä rakkaudesta

Sä nukut Moskovan lentokentän lattialla. En ole pitkään aikaan vaihtanut asentoa tai kääntänyt katsettani pois sun kasvoista.

Mietin kuinka paljon postia tullut ja kuinka outoa on, että kaikilla ei ole kotia.
Haluaisin herättää sut, jotta saisin jutella sun kanssa.

Kuunnella sun ääntä.

Me on oltu kaksi kuukautta tällä retkellä maailmassa, koko ajan kahdestaan. Silti mä oon kiinnostunut kaikesta mitä sanot.

Täydellinen rakkaus on kupla.

Voidaanko pliis olla sata vuotta nuoria?
En halua kasvaa ulos iästä jossa, kesäisin elämä on yksi pitkä elokuva.
Hiuksissa saattaa olla joskus ranskalainen ja välillä viimeisiä kolikoita
etsitään vanhojen talvitakkien taskuista.

Mä en haluaisi olla missään muualla mielummin kuin tässä.
Tässä likaisella lattialla lentokentällä, katsomassa kun sä nukut.