Vessanpöntöstä alas

uudet rutiinit ja muut aikasemmin sovitut asiat. Nyt mennään sinne minne aalto vie. Syy miksi kirjoitan on se, etten halua tehdä koulutehtäviä vaikka pitäisi.

Kesä oli tähän asti helposti yksi parhaimmasta. Oikeastaan mitään ei jäänyt tekemättä. Työtkin loppujen lopuksi miellytti ja lomalla tuli tehtyä asioita, joita en aikasemmin ole tehnyt, kuten liftaus, vaellus (jos inttiä ei lasketa), Norja. Jäi hyviä muistoja ja kokemuksia. Never forget.

Syksy on tullut, joten meillä positiivisillakin (piti varmistaa googlesta, että kirjoitin tuon oikein) on lupa hieman masentua. Eikä syksy nyt sentään ole ainoa syy. Eikä myöskään se, että täytän ensi kuussa 27-vuotta. Jep, en minäkään uskoisi kun lukee näitä tekstejäni. Vaan elämänmuutos, kriisi. Kriisi sanana kuulostaa lähes aina hirveän negatiiviselta tapahtumalta, mutta sitä se ei välttämättä ole. Elämä on täynnä kriisejä, osa pakollisia, osa ei. Tämä ei ollut pakollinen, mutta uskon, että se olisi tullut joka tapauksessa myöhemmin vastaan. Ja niin kuin tähän sopiva ja kliseinen sanonta menee: myrskyn jälkeen on aina toinen myrsky. Vai oliko, että poutasään jälkeen on aina myrsky. En tiedä. Tämä myrsky saa nyt olla jonkin aikaa, sillä nyt voi kuunnella taas Seetheriä. Eihän sitä poudan aikana kuunnella. Käyn kuitenkin tällä hetkellä taistelua pääni sisällä siitä, kuinka elämää pitäisi jatkaa tästä eteenpäin. Aallon mukana meneminen alkaa kuulostamaan aika hyvältä. 

Ajattelin laittaa tähän loppuun jonkun Seetherin biiseistä, mutta päätinkin laittaa jotain vielä parempaa.

https://www.youtube.com/watch?v=g6jhpaX7fNQ