Kevätsesonki on pitkällä jo kirjamaailmassakin ja sen myötä kauppoihin on tullut (ja on odotettavissa) vaikka mitä ihanaa uutta!

Meillä on ollut lapsuudenkodissani melko tiukka linja kirjojen suhteen. Kirjastotädin Tyttären äiti kun oli sitä mieltä, että romskut saa sieltä hänen työpaikaltaan kyllä lainattua, joten kannattaa mieluummin kotioloissa panostaa tietokirjallisuuteen ja klassikoihin, joihin palaa kerta toisensa jälkeen! Huomaan kyllä, että vielä nykyäänkin oma ostopolitiikkani meinaa tämän suuntainen olla ja jupisen miehen kasoittain kotiin kantamille alepokkaridekkareille.

Iloissani selailen kyllä siitä huolimatta läpi aina kirjaluetteloja tulevaa sesonkia ajatellen ja lisäilen nimekkeitä mentaaliselle ostoslistalle kirjakauppareissujani ajatellen. Seuraavat teokset ovatkin sellaisia, joita sieltä myös kotiin asti kannan! Kirjojen kuvat samoin kuin kuvaukset ovat kustantajien sivuilta.

1) Pieni suuri hattukirja. Minerva Kustannus 2016 (ilmestyi vkolla 4/2016).

Kiehtova kuvahistoriikki päähineistä ja niiden kehitysvaiheista 1300-luvulta tähän päivään.

Pieni suuri hattukirja on herkullinen visuaalinen aikamatka päähineiden maailmaan. Se kertoo, miten eri aikakausien muodit ja kauneuskäsitykset ovat muokanneet tuota vaatekappaleista muuntautumiskykyisintä.

2. Minna Eväsoja: Melkein geisha. Hurmaava ja hullu Japani. Gummerus Kustannus 2016 (ilmestyy 17.3.2016)

”Japanissa muodit ja virtaukset voivat muuttua nopeasti, mutta asenteet eivät.”

FT Minna Eväsoja kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun. Sen jälkeen hän on asunut ja matkustanut Japanissa, opiskellut japanin kieltä ja japanilaista estetiikkaa harvinaiseen tapaan länsimaalaisena japanilaisten joukossa. Tässä kirjassa Eväsoja kertoo mitä on saanut kokea vuosikymmenen aikana. Hän katsoo japanilaista mielenlaatua, japanilaisten asennetta elämään, Kioton arkea, ja näkee länsimaisittain merkillisen, pahimmillaan mielettömän, parhaimmillaan hullunkurisen, ihastuttavan maan.

Kirja on kokoelma hersyviä, joskus härskinrohkeita, monesti kauniita ja yleensä hauskoja tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja siitä, kun suomalaisnainen kohtaa sen.
”Minulle elo Japanissa oli yhtä suurta näytelmää, jossa otin sen roolin, joka minun odotettiinkin ottavan, jotta pysyisin niin ”sisäryhmässä” kuin se ulkopuoliselle, gaijinille, vain ylipäätänsä oli mahdollista. Talo Hitsijisarucholla oli turvapaikka, jossa saattoi olla oma itsensä, potkaista kengät pois jalasta ja juosta kuuman ja hikisen päivän päätteeksi jääkaapille, sihauttaa Kirin-oluttölkin auki ja juoda siitä puolet — tölkin suusta, ihan seisaaltaan.”   

3. Mikko-Olavi Seppälä: Suruton kaupunki. 1920-luvun iloinen Helsinki. WSOY 2016. (ilmestyy 30.3.2016)

Kieltolain ajan Helsinki pulppusi jazzia ja juovuttavia unelmia. Näyttävästi kuvitettu teos kertoo, miten helsinkiläiset elivät kiihkeän ja ristiriitaisen, suruttoman 1920-luvun.

Öisiä katuja valaisivat reklaamivalot, tieteen keksinnöt ja moderni taide järkyttivät maailmankuvaa ja kokaiini vei toiseen todellisuuteen. Kaupungin kaduilla törmäsivät niin sakilaiset kuin raittiusintoilijat, jazztytöt ja urheilijat, talonpoikaismarssijat ja urbaanit kosmopoliitit, hevoset ja autot. Väiteltiin ja unelmoitiin. Kaalimaat lanattiin pallokentiksi. Haettiin vauhtia ilonpitoon viinanhuuruisista salakapakoista tai apteekkien hyvin varustelluista samppanjakellareista. Huumaannuttiin uudesta kaupunkikulttuurista ja tanssittiin yli hautojen… Mikko-Olavi Seppälä loihtii eteemme suruttoman 1920-luvun ja kertoo elävästi, kuinka kaiken ilottelun lomassa moderni maailma saapui Helsinkiin.

Ja vähän jotain muuta eli +1:nä Molly Moonstone: Burleski-värityskirja. Like kustannus, 2016. (ilmestyi helmikuun puolella)

Burleski esittelee laajan kirjon showtyttöjä tatuointeineen ja tasseleineen, komeine kampauksineen ja rajuine meikkeineen.

Molly Moonstone-taiteilijanimen taakse kätkeytyy kuvataiteilija, laulaja, burleskitaiteilija Saana Koskinen. Burleski on hänen hänen ensimmäinen kirjansa.

Entäs sinä, hyvä Lukija, joko on kevään tärpit tiedossa?