Unelmahommissa

Moikka! 

coffee-2564947_1280.jpg

Äänikirjat on kyllä pelastanut mun päivät! On ihanaa kuunnella äänikirjoja samalla kun touhuaa vauvan kanssa. Nyt kuuntelulistalla on Satu Rämön ja Hanne Valtarin Unelmahommissa. Ihanan inspiroiva kirja! 

Unelmahommissa on ihana kirja. Se inspiroi tavoittelemaan työtä, joka ei tunnu työltä. On inspiroivaa kuunnella ja lukea muiden uratarinoita. On kiinnostavaa, millaisia erilaisia polkuja tapaamalla voi päätyä tiettyihin hommiin. Koskaan ne polut eivät taida olla suoria. Se olisi näin valmistumiseen kynnyksellä seisovana hyvä muistaa. 

Menestyä ei voi yksin. Vaikka menestys tulee usein kovan työn tuloksena kunhan jaksaa yrittää sinnikkäästi, ei kukaan voi menestyä yksin. Siihen tarvitaan muita ihmisiä, ennen kaikkea niitä joilta voi oppia. Menestykseen tarvitaan sitä, että voi jakaa ajatuksiaan toisten kanssa ja saada näin uusia näkökulmia. Mulle yks tärkeimmistä kokemuksista on ollut Keskustan Vaikuttajakiihdyttämö, jonka kautta sain mentorin. Tästä kokemuksesta pitäisi kirjoittaa erillinen postaus! 

Millainen olisi sitten mun unelmaduuni? Sellainen työ, jonne olisi kivaa mennä joka ikinen päivä eikä maanantai tuntuisi maanantailta? 

Mä haluan työn, joka haastaa ihan joka päivä ja joka kasvattaa jatkuvasti. Haluan työssäni oppia joka päivä jotain uutta, siispä asiantuntijatyö on minua varten. Opiskelen valtio-oppia ja suuri unelma on joskus työskennellä haastavien asiantuntijatehtävien parissa valtion virkamiehenä. Maahanmuutto, muuttoliike, siirtolaisuus, ihmisoikeuskysymykset, poliittiset ideologiat ja uskonnot, terrorismi, markkinatalous ja positiivinen psykologia kiinnostaa. Haluan työn jossa saan joka päivä etsiä lisää tietoa ja soveltaa sitä, kohdata mielenkiintoisia ihmisiä. 

Olin kesällä harjoittelussa Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikössä. Työ oli äärimmäisen mielenkiintoista ja haastavaa. Sain paneutua Somalian poliittiseen tilanteeseen. Etsin tietoa eri maista ja poliittisista järjestelmistä, joista en ennalta tiennyt mitään. Opin joka päivä hirveästi uutta. Työ oli niin kiinnostavaa! Sain tehdä töitä asioiden parissa, jotka kiinnostivat minua. 

Haluaisin myös kirjoittaa. Toimittajan työ on aina ollut salainen haaveeni, sillä rakastan kirjoittamista. Olisi ihanaa haastatella mielenkiintoisia ihmisiä, kirjoittaa erilaisia juttuja ja paneutua kiinnostaviin teemoihin. Haluaisin kirjoittaa syväluotaavia reportaaseja asioista, jotka koen tärkeiksi ja merkittäviksi. 

On ihanaa kun maailma on niin avoin. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Nyt mammalomalla kuuntelen mahdollisimman paljon äänikirjoja ja podcasteja, luen kirjoja ja teen sen gradun loppuun. Kaipaan älyllistä tekemistä ja itseni haastamista. Sitten olen valmis etsimään työn, josta tällä hetkellä haaveilen. 

Suhteet Oma elämä Kirjat Työ

Tärkeä oma aika

beverage-3157395_1280.jpg

Heippa!

Oma aika on tullut entistä tärkeämmäksi äitiyden myötä. On hirveän tärkeää että välillä pääsee tuulettumaan ja tekemään asioita, joista tulee hyvä mieli. 

Oon äärimmäisen kiitollinen siitä että tämä meidän kotikaupunki on panostanut lapsiperheisiin. Saadaan perhetyöstä apua kerran tai kaksi viikossa, eikä se maksa meille mitään. Perhetyöntekijä tulee meille hoitamaan vauvaa kaksi tai kolme tuntia kerrallaan ja voin itse käyttää sen ajan nukkumiseen tai vaikkapa kahvilla käyntiin. Ollaan myös päästy miehen kanssa käymään yhdessä syömässä ja kahdestaan kaupassa. 

Perhetyöntekijät on täällä ihan kultaa. Alussa kun vauvan kanssa oli vaikeaa ja yöt valvottiin, oli ihanaa kun tiesi että aamulla tulee joku ja ottaa hetkeksi vauvan hoitoon ja pääsen nukkumaan. Jos vauva on nukkunut hyvin yöllä ja itsellä niin pirteä olo että jaksaa lähteä neljän seinän sisältä jonnekin, olen mennyt kirjastoon lukemaan aikakauslehtiä tai sitten pyöräillyt kahville läheiseen kahvilaan. 

Niistä muutamasta tunnista jonka saan viettää ihan yksin, osaa nauttia ihan älyttömän paljon. Tiedän että vauva on hyvässä hoidossa, eikä minun tarvitse huolehtia siitä miten vauvan kanssa pärjätään. Olen halunnut luottaa siihen että muutkin osaavat hoitaa vauvaa kuin minä. Se että pääsee itse välillä irrottautumaan kodista, tekee hirvittävän hyvää. 

Ne pienet hetket, jolloin ajattelee vain itseään, auttaa jaksamaan tätä intensiivistä arkea, jolloin vauva määrää tahdin ja sen miten päivä kuluu. Tarvitsen välillä muutakin ajateltavaa kuin sen että millaista vauvan kakka tänään on ollut ja olenko muistanut keksiä vauvalle tarpeeksi virikkeitä. Tarvitsen niitä hetkiä, jolloin kukaan ei tarvitse minua. 

En halua syyllistyä siitä että tarvitsen omaa aikaa. Mulla on onnellinen tilanne siinä mielessä että sitä aikaa aina järjestyy. Perhetyöntekijän, puolison ja oman perheen apu mahdollistaa sen että pääsen välillä irtaantumaan ja olemaan minä, en pelkkä äiti. Sen vuoksi olen myös halunnut opettaa vauvan syömään pullosta. Helpottaa arkea ja elämää ja etenkin omaa jaksamista kun joku muu voi välillä ruokkia vauvan. 

Oman ajan ottaminen ei ole itsekästä. Se on omien rajallisten voimavarojen säästämistä ja investointia jaksamiseen. Vauva tarvitsee jaksavan äidin! 

Suhteet Oma elämä Mieli Vanhemmuus