Salaatista ja maahanmuutosta

 

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa siitä millaista on asua jonkun toisen kodissa ja elää jonkun toisen sääntöjen mukaan. Ensimmäisen kokemukseni vieraassa perheessä asumisesta sain kymmenen vuotta sitten, kun vietin kaksi viikkoa englantilaisen perheen luona Wightin saarella. Kouluvuoden 2009-2010 asuin kolmessa eri portugalilaisperheessä. Tällä hetkellä vietän ensimmäistä HelpX-kokemustani saksalaisperheen isännöimänä pienessä Ernstin kylässä Mosel-joen rannalla (kannattaa katsoa linkki jos tykkää matkustaa edullisesti!).

 

Kokemuksistani olen oppinut miten tärkeää kommunikaatio on. Jos säännöt eivät ole selvillä on mahdotonta ymmärtää mitä oikeastaan tekee väärin. Joskus tuntuu tyhmältä kysyäkin, koska kyse on ennalta tuntemattomista ihmisistä! Ensimmäisen portugalilaisen host-perheeni kanssa asuessani ihmettelin miksi ihmeessä on niin tärkeää pestä tiskit ennen tiskikoneeseen laittoa tai kammata tukka heti suihkussa käynnin jälkeen. Täällä Saksassa autoin yhtenä päivänä perheen äitiä laittamaan ruokaa. Ilmeisesti salaatinpesutyylini ei vakuuttanut häntä: hän katsoi tekemistäni ja kysyi: ”etkö ole koskaan ennen pessyt salaattia?” Jäin vähän sanattomaksi, koska en tiennyt peseväni salaatin jotenkin väärin.

 

Vieraassa perheessä asuminen on palkitsevaa, mutta joskus myös uuvuttavaa – usein pikkuasioiden takia. Mistä löytyy kaulin? Miksi vessan ovi ei mene lukkoon? Miksi minun pitää kuivata itseni kolmella pikkupyyhkeellä yhden ison pyyhkeen sijaan? On myös raskasta kuunnella vieraskielistä keskustelua johon ei pysty osallistumaan. Tulee helposti ulkopuolinen olo. Toisinaan pitää myös olla varovainen sen kanssa mistä edes saa puhua: kuinka paljon uskallan kysyä politiikkaan tai uskontoon liittyvistä asioista?

 

Olen miettinyt miksen Skotlantiin muuttaessani koskaan kokenut varsinaista kulttuurishokkia. Todennäköisesti siksi, että olen saanut totutella kulttuuriin omassa tahdissani ja elää omassa kodissani – vaikka se olisi vain huone opiskelija-asuntolassa – omilla säännöilläni (tietysti enemmän tai vähemmän lain rajoissa…) Toisaalta joka maanantainen pubivisailu osoittaa, että skottiyleistiedossani on vielä huomattavia aukkoja – en esimerkiksi tunne tv-ohjelmia tai julkkiksia enkä oikein tiedä miten paikallinen peruskoulusysteemi toimii. Ehkä näitä aukkoja ei olisi jos olisin saanut asua yhdessä skottiperheen kanssa.

 

Kokemukseni saavat minut miettimään Suomeen saapuvia maahanmuuttajia. En ehdota että erilaisista kulttuureista tulevat ihmiset tulisi laittaa suomalaisperheisiin asumaan. Enkä myöskään usko, että maahanmuuttajien on pakko käyttää juustohöylää tai ottaa kengät sisällä pois tai pestä tiskit tiskiharjalla pesusienen sijaan ja laittaa ne sen jälkeen astiakaappiin kuivumaan. Olen kuitenkin oppinut jonkun verran ymmärrystä: on vaikeaa oppia kulttuurin kirjoittamattomat säännöt jos kukaan ei ole niitä opettamassa – asiat jotka ovat paikalliselle itsestäänselvyyksiä eivät välttämättä ole sitä jollekin joka saapuu maahan uutena tulokkaana. Maahanmuuttajiin suhtaudutaan usein negatiivisesti, koska osa heistä yksinkertaisesti tekee asiat eri tavalla. Mielestäni maahanmuuttajien kotouttamisessa tärkeitä ovat ne samat asiat kuin vieraassa perheessä asumisessa: kommunikaatio, kärsivällisyys ja erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen. Koska se salaatti tulee puhtaaksi vaikka sen pesisikin eri tavalla.

 

beach.jpg

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *