Hyvällä tiellä... pitkällä mielellä.

17.4.2013 mia-elina

Mökkihöperö bloggaa itsestään ja pöperöistään…

Tere! Tulin hetkeksi näyttelemään naamaani ja pullistelemaan tuskallisen hitaasti kasvavaa hauistani, jota on silti joka välissä pakko peilin edessä vähän herutella – kamalia sivuvaikutuksia tällä salitreenaamisella! Olen myös pelottavasti alkanut käyttää jopa hissimatkoja kuntotuokioina. Sellaisessa kapeassa hississä kun voi käyttää niitä käsinojia jalkanostojen tekemiseen, kuudenteen kerrokseen mennessä ehtii keveästi vetää ainakin sellaiset kymmenen vatsarutistusta. Pelleilyähän se pelkästään on, mutta kun on pelottavan levottomat jalat näinä päivinä!

Kasvaminen on muuten tuskallisen hidasta puuhaa (varsinkin jos sen yrittää tehdä mahdollisimman ns. liinisti). Kasvaako haba hernekeittoa syömällä? Riekin Kuntotehtaassa muuten esitetään mielenkiintoisia tutkimustuloksia, joiden perusteella kyseenalaistetaan proteiinien ylenmääräinen syöminen (mutta kannustetaan toki riittävään tai ns. optimaaliseen proteiininsaantiin).

Lukemiset keskeytti tänään reseptibloggailu ja opintopäiväkirjan kirjoittaminen. Olen pari viimeistä aamua skipannut valmennuskurssin luennot, koska tuntuu paljon fiksummalta lukea tehokkaasti kotona (tai oikeammin laskea). Aamut ovat osoittautuneet nyt keväällä tehokkaammiksi laskemisen kannalta kuin luennoilla istuminen. Tästä kirjoitin pohdintoja ylös ihan omaan juttuunsa, joka seuraa siis tässä loppuviikosta, pian. Mutta huomenna palaan taas luennolle. Asiaan on syynä myös aine/opettaja-kombo ja kuinka paljon kokee saavansa vastinetta ajalleen.

Hyväksi havaittuja vinkkejä kotona keskittymiseenkin seuraa vielä jossain vaiheessa. Ehkä. Mökkihöperyyttä estää ainakin pieni lenkki aina silloin tällöin (max. kerran vuorokaudessa!).

Pullistelua seuraa tietenkin asiaan kuuluvaa repeilyä. Huomaa aina esillä olevat treenivälineet, jotta pienet treenit on hyvä vetää aina, kun vaan tuntuu siltä.

Pahoittelut blogisöpistelystä. Mulla on vain kotona armottoman tylsää! Huomenna on luvassa vähän asiallisempaa ruoka-asiaa, nimittäin mukissa olevan herrrkullisen hernarin resepti. Nam!

Onneksi kaveri tulee tänään yökylään helpottamaan tämänkin pöpin mökkihöperyyttä!

Mukavaa viikonjatkoa, älkääkö kaikotko vaikka täällä pöpistelen välillä. Palaan ruotuun, ehkä, kohta.

—

P.S. Piti päästä näyttämään myös 30 sentillä lyhentynyt tukka! 😉

Suhteet Oma elämä Liikunta

14.4.2013 mia-elina

Viikon herkut: Top 3

Hohoo! Muistin näin jopa kuukauden(!) myöhässä, kuinka olin suunnitellut yhden ”viikon herkut” -kirjoituksen jo maaliskuun lopulla – mutta niin vain lopulta unohdin sen tuonne luonnoksiin. Pahoittelut siis teille, jotka Facebookin puolella turhaan reseptejä odotitte!

—

Eipä siinä, että nämä erityisen vaikeavalmisteisia herkkuja olisivat. Päinvastoin. Lähes kaikki keittiössäni tehdään helpoimman terveellisen kautta – toisin sanoen lähes kaikki valmistuu tehosekoittimessa tai jauheita muuten yhteen sekoitellen, hah! 😉

Yksi kyseenalainen ”terveyspahiskin” joukosta tosin löytyy, pahamaineinen Nutella. Pahis lähinnä järkyttävän sokerimääränsä (ja todennäköisesti myös osittain kovetettujen kasvirasvojensa) puolesta. Mutta mitä satunnaisesti yksi ruokalusikallinen puuron joukossa kylässä käydessä haittaa… Näin selitän itselleni ja yritän olla selittämättä näin itselleni liian monta kertaa peräkkäin. Muuten tällaiset herkut käyvät juuri sellaisiksi kompastuskiviksi.

Turhan jyrkkää, raskaasta sokerikuormasta aiheutuvaa insuliinipiikkiä voi hiukan hillitä lisäämällä aterian oheen hieman rasvaa (yllä kookosöljy), joka hyvällä lykyllä hidastaa hiilihydraattien imeytymistä jonkin verran.

Banaanilla ja Nutellalla kuorrutetun tattaripuuron lisäksi kyseisellä viikolla herkuteltiin myös lucumatoffeella.

—

Loppuviikosta herkuteltiin sitten pikaisesti valmistuneella klassisella raakasuklaakiisselillä.

Olin sillä viikolla juuri törmännyt Rami ’Rambo’ Aaltosen, tiukalle kisadieettaajallekin sopivaan, psylliumista ja raakakaakaosta taiottuun raakasuklaavanukkaaseen, ja kun kotona oli jäljellä vain puolikas avokado ja suklaata teki mieli, yhdistin klassikon uuteen.

Käytännössä jatkoin avokadosuklaamoussea vedellä ja psylliumilla (ja lisäsin kaakaota ja makeutusta tietenkin samassa suhteessa).

Jos siis sinänsä syntisen herkullinen avokadosuklaamousse – joka syntyy, kun noudatat juuri tuota jälkimmäistä Monkeyfoodin reseptiä – tuntuu kuitenkin hiukan liian raskaalta tavaralta, voin neuvoa ottamaan psyllium/vesi-laimennuskikan käyttöön.

—

Suhteet menevät jotakuinkin seuraavasti: 1/2 avokado, 1 dl vettä, 1 rkl psyllium-kuitua, 1 rkl (raaka)kaakaojauhetta, 1 rkl hunajaa, ripaus vaniljaa, puristus sitruunamehua ja pieni ripaus laatusuolaa. Ja ainekset siis ajellaan tehosekoittimella sileäksi.

Joukkoon voisin kuvitella heittäväni tehosekoitinkäsittelyn jälkeen myös pienen kourallisen kaakaorouhetta mukavan suutuntuman aikaansaamiseksi. 🙂

Avainsanat: resepti

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta