Jonkun se on tämäkin homma tehtävä. Nimittäin maisteltava gluteenittomia uutuusherkkuja ja arvosteltava ne kouluasteikolla nelosesta kymppiin. Kuulostaa helpolta, mutta vielä mitä! Itse lakun mutustaminen toki on helppoa ja varsin miellyttävää, mutta uutuuksien löytäminen aiheutti kyllä päänvaivaa. Gluteenittomien tuotteiden menekki on lopulta aika pientä, ja harva marketti tilaa uutuuksia heti hyllyilleen. Niinpä jouduin huhuilemaan Facebookin Keliakiryhmässä apuja, jotta pääsin ostoskierrokselle ympäri Pääkaupunkiseutua. Nyt on hikoilut hikoiltu ja tuotteet ostettu ja maisteltu. Olkaapa hyvä! Keliaakikon elämästä voi btw lukea lisää täältä. 

Fini Sitruunatäytelaku 10/10

Finin sitruunalaku on ehdottomasti eniten odottamani uutuus! Heti kun Facebookin viidakkorumpu kertoi tällaista olevan tarjolla, aloin metsästää sitä pakkomielteisesti. Jokaisella kauppareissulla kävin karkkihyllyn tarkkaan läpi ja lopulta tuote löytyi Redin Saiturinpörssistä.
Tavallista ruokavaliota noudattavan saattaa olla vaikea ymmärtää, mikä tässä nyt on niin kummallista. Minäpä kerron! Kaikki lakupatukat sisältävät lähtökohtaisesti vehnäjauhoja. Markkinoilla on ollut jo vuosia muutama gluteeniton laku, mutta ne ovat olleet ainakin omaan makuuni aivan liian tunkkaisia ja jauhoisia. Kaksi vuotta sitten Fini toi markkinoille kuvassa keskellä olevan lakupatukan ja se on täydellinen! Erinomainen koostumus, ei yhtään jauhoinen. Maku on raikas ja tarpeeksi voimakas.

Kahteenkymmeneen vuoteen en ole päässyt mutustamaan kunnollista täytelakua. Lapsuudessa torien metrilakukojut olivat herkkupäivien kohokohta. Aina silloin tällöin olen vilkuillut, josko gluteenittomiakin vaihtoehtoja olisi tarjolla, mutta turhaan. Nytkään ei ole metrilakua, mutta täytelakua on! Täydellistä. Finin Sitruunatäytelaku on raikas, mehevä, mehukas ja tarpeeksi sitruunainen. Onhan tuo lakun ja sitruunan kombo vaan täydellinen. Aivan loistava tuote, täydet 10 pistettä! 

Tuo punainenkin laku piti mennä ostamaan, ihan vaan tätä postausta varten. Ja blaah! En ymmärrä mikä tämän tuotteen idea on. Se on sitkeä ja esanssinen manskikkakarkki. Kyseessä ei ole laku, vaan omituinen hammaspaikkojen irroituspötkö. Ei jatkoon!

Schär Curvies -sipsit 9/10

Lyhyesti sanottuna gluteeniton Pringless. Itse en lähtökohtaisesti ymmärrä tämänkään tuotteen ideaa. Perunalastuhan on jo yksinkertaisuudessaan nerokas; leikataan siivuja, upotetaan ne kiehuvaan rasvaan ja suolataan. Nam! Mutta että pitää tehdä keskenään identtisen kokoisia perunapuristelastuja, jotka menevät kätevästi tuubiin? Ok.

Nämä Schärin Curviesit löysin Triplan Prismasta ja ne ovat kyllä tosi hyviä. Suorastaan koukuttavan makuisia! Santtu kantoi oman kortensa kekoon ja osallistui makutestiin. Hän oli sitä mieltä, että eivät vedä vertoja Pringlesseille, mutta kummasti vaan se käsi kävi minun sipsituubillani kyseisen tuomion jälkeenkin. Myös taapero tykkäsi ja oppi jo ensipuraisulla hyödyllisen lisän sanavarastoonsa: sipsi.

Tosi hyviä siis, mutta aion kyllä jatkossakin ostaa ihan tavallisia perunalastuja näiden sijaan. Pisteitä: 9/10.

Vuohelan omenapiiras 8/10

Näitä omppupiiraita olin nähnyt kaupan hyllyllä jo usemappaan otteeseen, mutta en ollut napannut niitä ostoskoriini. Syynä on, noh, katsokaa nyt. Ei kovin houkuttelevan näköinen tekele. Väittäisin että peruskoulun köksäntunnillakin panostetaan enemmän ulkoasuun. Tunnen kyllä gluteenittoman leivonnan haasteet, mutta tässä ei ole edes yritetty. FB:n keliakiaryhmässä silmääni osui kuitenkin sen verran monta hehkutusta, että oli pakko lopulta itsekin testata.

Piirakan maku on todella hyvä. Rahkavoitaikina on todella mehevää ja sisältä löytyy ihanan kanelista omenatäytettä. Ompputäytteestä löytyy mössön lisäksi myös omenanpaloja, joten suutuntuma on todella jees!

Olin valtavan yllättynyt. Pakkaus on luotaantyöntävä, kuten myös piirakan ulkoasu – mutta itse tuote on superherkullinen. Ongelma vaan on, että eihän näitä kehtaa laittaa tarjolle mihinkään. Yksin kotona pimeässä syötynä antaisin Vuohelan omenapiiraalle täydet kymmenen pistettä, mutta ulkonäöstä tulee miinuspisteitä. 8/10

Porokylän Lakuhoukutus 5/10

Mikä tämä on? Onko se muffinssi? Onko se viineri? Onko se pulla? En tiedä, mutta ainakin äklömakea se on. Porokylän Lakuhoukutus has it all! Se on vadelman ja lakritsin makuinen leivonnainen, jonka sisällä on lakusoossia ja päällä makeaa lakusokerikuorrutetta, sekä vaaleanpunaisia sokerihippuja. Ja tuote maistuu lähinnä sokerilta.

Pystyin syömään puolikkaan Lakuhoukutuksen ja sitten seinä tuli vastaan. Onneksi kotoa löytyi apuvoimia, jotka uhrautuivat ruokahävikin nimessä, muuten loput houkutukset olisivat menneet biojätteeseen. Ihan liikaa kikkailua. Jos voi tehdä vaikka rahkapullan tai puolukkapiirakan, miksi tehdä tämmöinen sokeripommi kaikilla herkuilla. En ymmärrä. 5/10

Fini Chalks -liitulaku 7/10

Myös liitulakut menevät siihen samaan kategoriaan kuin sitruunatäytelakut. Odotettu on! Itse asiassa en muista erityisesti koskaan tykänneeni liitulakuista, mutta 19 vuotta keliaakikkona ovat tehneet tehtävänsä. Kun jotain ei ole mahdollista saada, alkaa sitä himoita. Liitulakujen löytäminen oli todella kiven alla. Onneksi Facebookin keliakiaryhmä tuli taas apuun ja sain kuuman vinkin, että Itä-Pasilan K-Market Pasaatista löytyy. Sinne siis!

Oli tietenkin maistettava heti kaupasta ulos päästyäni. Ja mikä pettymys. Nämäkin maistuivat lähinnä makeilta. Ja siis tottakai makeiset ovat makeita, mutta tuntui ettei muuta makua ollut kuin se makeus. Ostin vielä kaksi pussia ja harmitti että ehkä tämän ahneuteni takia joku muu lakunhimoinen keliaakikko jää nyt nuolemaan näppejään. Tungin pussit kotona herkkukaapin perälle ja unohdin ne sinne.

Viikon päästä  makeanhimo nosti taas päätään. Muistin, että kaapistahan löytyy avattu liitulakupussi. Paremman puutteessa sekin sai kelvata. Ja yllätys yllätys, nyt ne maistuivatkin jo ihan hyviltä! Ehkä odotukset olivat olleet liian korkealla ja odotin jotain maailmaa mullistavaa? Eivät nämä nytkään mitään suurinta herkkuani ole, mutta osana jotain karkkisekoitusta oikein passeli lisä. 7/10

Semper Chrunchy Bites 8/10

Olen juuri tällaisten herkkujen kohderyhmää! Jo lapsena rakastin niitä kotitekoisia joulunameja, joihin sekoitettiin muroja, rasvaa, sokeria ja kaakaojauhetta. Tykkään erilaisista kekseistä tosi paljon ja mitä rapeampi sen parempi. Niinpä maissilastujen ja suklaan kombo kuulosti täydelliseltä.

Jälleen kerran toistan itseäni; liian makeita. Siis nämä ovat melkein, mutta eivät ihan. Tuntuu että taas maistuu vain makeus, ei corn flakesit tai suklaa. Ehkä vika on minussa ja makunystyröissäni? Veikkaan, että nämä olisivat ykköslempparini jos ne olisi tehty tummaan suklaaseen. Nyt ne eivät tunnu kovin suklaisilta vaan melkein tunnen kuinka happohyökkäys valtaa suun ja hampaiden reiät syvenevät. Harmittaa, sillä näistä olisin todella halunnut tykätä. Jos joku on enemmän makean fani, niin veikkaan että tykkäät! 8/10

Oletteko te muut jo maistelleet gluteenittomia uutuusherkkuja? Olisi kiva kuulla olenko yksin mieleipteideni kanssa. Saa myös vinkata muista kokeilemisen arvoisista uutuuksista. Olen aina valmiina maistelemaan herkkuja. 🙂 Hyvää keliakiaviikkoa!