Tänään kävimme yksivuotiaan poikani kanssa ensimmäistä kertaa HopLopissa. Sijainniksi valikoitui Pasilassa sijaitsevan vasta-avatun Tripla-kauppakeskuksen seikkailupuisto.

Heti alkuun on pakko muistuttaa, että minulla on vauvavuosi takana. Päivät ovat sujuneet Helsingin kantakaupungissa kivoissa kahviloissa istuskellen, erikoikahveista ja luonnonvalosta nauttien. Siinä vaiheessa kun pelkkä vaunuissa pötköttely tai sylissä istuskelu ei Adilille enää maistunut, siirryimme vauvatreffeille Oodiin.

Oodi on Helsingin uusi keskustakirjasto, jota on ylistetty kansainvälistä mediaa myöten. Rakennus on korkealuokkaista arkkitehtuuria ja sen veistoksellinen ja kutsuva olemus on tehnyt siitä kaikkien suosikin. Ylin kerros on yhtä avaraa tilaa ja tuvii luonnonvaloa. Hyllyt on jätetty mataliksi, mikä korostaa avaruutta entisestään. Tilassa on myös laadukas Fazerin kahvila, isoja puita, sekä huikeat näkymät joka suuntaan.

Ylimmästä kerroksesta löytyy lasten- ja nuortenkirjat, satuhuone, vaunuparkki, sekä vauvoille tehty leikkialue.Vauvamatolla ei ole mitä tahansa leluja, vaan tanskalaisen Boblesin silmäähivelevän kauniita ja harmonisen sävyisiä motoriikkaa kehittäviä palikoita.

Ai niin, tämän arvostelun piti koskea HopLoppia. Alustuksen jälkeen lienee selvää, että että minulla oli hieman ennakkoasenteita HopLoppiin marssiessamme. En tietenkään löytänyt oikeaa hissiä kerralla, vaan menin ensin pohjakerrokseen, sitten kävilimme parkkihallin läpi ja jatkoimme yhä syvemmälle maan uumeniin toisella hissillä. Perillä oli hieman tunkkainen ilma, ehkä tuoreesta maalipinnasta johtuen.

Omasta näkökulmastani katsottuna Hoplop oli sitä mitä pelkäsinkin. Lasten mielestä huippu, mutta aikuisen silmin aika epäviihtyisä. Fiilis oli aika hallimainen, ja tila oli yllättävän meluisa, vaikka testiaikaan paikalla oli lähinnä kotiäitejä pienine lapsineen. Itse kauppakeskus Triplan ruokailualueet ovat todella viihtyisiä ja niistä on saatu häivytettyä ostarimainen tunnelma. HopLopin ravintola-alue sen sijaan muistuttaa huoltoasemaa. Suodatinkahvia, sokerijuomaa ja kirkkaanväristä hilejuomaa voi valita linjastolta. Tiskiltä puolestaan voi tilata nakit, ranskalaiset tai burgerin ja nauttia ne kolkossa loisteputkivalaistuksessa.

Tärkeintä on tietenkin että lapset viihtyvät. Vauvojen alue on erikseen rajattu ja erittäin turvallinen. Kaikki korokkeet, liukumäet ja telineet ovat pehmustettua materiaalia, joten tilassa on helppo opetella nousemista ja muksahtelevaa kävelyä. Kehittyneemmille on pieniä kiipeilytelineitä, pallomeri ja kaksi liukumäkeä. Adil olisi varmasti viihtynyt HopLopissa koko päivän. Liukumäki oli parasta ikinä ja tyyppi vaan hihkui töpsötellessään kiipeilytelineen seinistä kiinni pitäen. Samanlaisia innostuneita leveitä hymyjä näkyi muidenkin pikkuisten kasvoilla.

Isommille lapsille on autorata, sekä tosi kivannäköisiä jättimäisiä kiipeilytelineitä seikkauluratoineen ja pitkine liukumäkineen. Simääni osui myös trampoliinipeli, jossa voi pelata tietokonepeliä kaverin kanssa vastapäisillä trampoilla pomppien. Tila tuntui todella kutsuvan liikkumaan ja kieltämättä olisi ollut hauska päästä itsekin testailemaan tramppaa ja kiipeilytelineitä. Mikä mainio vaihtoehto telkkarin katsomiselle tai pädillä pelaamiselle!

On huikeaa, että alle 2-vuotiaat ja vanhemmat pääsevät maksutta sisään. Kiitokseksi tästä ostin kannatuskahvin. Lisäksi on tietenkin aivan mahtavaa, että tällaisia paikkoja ylipäätänsä on olemassa. Ilman HopLoppia ja muita sisäleikkipuistoja olisimme pulassa marraskuisen räntäsateen ja kaamoksen keskellä. HopLopin kaltaisessa paikassa liikunta tulee kuin huomaamatta kaupan päälle kivan touhuamisen lomassa.

Silti en voi olla pohtimatta, eikö lapsia virikkeellistävää tilaa ja aikuisia miellyttävää viihtyisyyttä voisi yhdistää. Voisiko esimerkiksi autorata toimia yhtä hyvin ilman kaiuttimista tulevaa autojen hurinaa? Voisiko jonkun alueen värivalinnat olla seesteisempiä ja voisiko mukana olla myös luonnonmateriaaleja? On selvää, että luonnvalottomat, maanalaiset tilat ovat edullisempia, mutta voisiko kahvila-aluetta muuttaa viihtyisämmäksi esimerkiksi viherkasvein, valaistuksella ja kattoa madaltavin elementein. Esimerkiski Pasilan Aseman jättimäisen aulahallin sinustalla oleva SIS. Deli+Café -kahvila onnistuu jotenkin ihmeen kaupalla olemaan äärimmäisen viihtyisä ja kotoisa, vaikka sijaitsee missä sijaitsee.

Olenko vain snobi vai onko alkyjärkytykselleni myös aihetta? Ehkä vielä totun ja minusta tulee kanta-asiakas. Kaikesta huolimatta uskon, että tulen käymään HopLopissa myös jatkossa. Innolla odotan, että pääsen aikanaan testaamaan poikani kanssa myös Gymi-liikuntakonseptin. Mitä muita leikkipaikkoja voisit vinkata yksivuotiaan vanhemmalle?