Olen Instagramissa saanut paljon tiedusteluja vaunuistamme, joten päätin kirjoittaa vaunuvalinnastamme vähän pidemmin. Aluksi suunnitelmissa oli kirjoittaa postaus siitä, mitä kaikkea tulisi huomioida kun valitsee vaunuja esikoiselleen. Huomasin kuitenkin lähinnä vertailevani eri merkkien ominaisuuksia omiin vaunuihimme, joten ehkä on parempi vaan kirjoittaa rehellisesti sitä mitä alitajunta suoltaa; ylistyskirjoitus Cybexeille!

Ennen vaunujen hankintaa kyselin Instagramin stooreissa suosituksia vaunumalleista. En ole varmaan koskaan saanut niin paljon yksityisviestejä. Viestilaatikko pullisteli kun innokkaat vanhemmat kehuivat kilvan juuri omaa vaunumerkkiään. Olin vähän hämmentynyt hurmioituneesta viestitulvasta;”nehän on vain vaunut”.

Nyt tiedän paremmin. Ne eivät todellakaan ole vaan vaunut! Olin etukäteen ajatellut lähinnä vaunulenkkejä, mutta vaunuthan ovat käsieni jatke lähes koko ajan. Melkein aina, kun minä (kotona olevana vanhempana) lähden yhtään mihinkään, lähden sinne vaunujen kanssa. Ei siis ole lainkaan samantekevää, millaisia kärryjä sitä päivittäin lykkii. Ei ole kiva jos kotoa poistuminen ketuttaa esimerkiksi työntämisen raskauden tai huonon rullaamisen takia.

Hankimme ison osan vauvakamasta käyettynä, mutta vaunut päätimme ostaa uutena. Kaikista lapsiajan hankinnoista juuri vaunut ovat kovimmassa käytössä. Varsinkin jos hankkii yhdistelmävaunut, voi niiden käyttöikä olla syntymästä aina kolmi-nelivuotiaaksi (tai kuinka kauan rattaissa nyt istutaankaan). Kaikista vauvavuoden hankinnoista vaunut ovat usein myös se kallein paukku. Senkin takia valinta kannattaa tehdä harkiten ja huolella.

Ennen ostoksille menoa olimme tutkailleet joitain malleja päällisin puolin ja meillä oli muutama suosikki kavereiden kehujen perusteella. Lopulta tuli kuitenkin hankittua ihan eri vaunut, kuin mitä olimme etukäteen suunnitelleet. Ykkösneuvoni onkin menemään vaunukauppaan paikanpäälle, ja ajan kanssa. Vain hipelöimällä ja renkaita potkimalla löytyy se itselle oikea malli. Meille eri merkkien ja mallien ominaisuudet ja eroavaisuudet valkenivat vasta myyjän esitellessä valikoimaa. Muistelen ettei me puolisoni kanssa osattu edes kysyä juuri mitään. Emme kerta kaikkiaan tienneet mitä asioita huomioida vaunuja hankittaessa.

Olimme tosiaan tuumailleet etukäteen joitain vaihtoehtoja ja ne tuntuivatkin oikein passeleilta kun rullailimme pitkin lastenvaunuliikkeen käytäviä. Kun sitten vertailun vuoksi kokeilin vieressä nököttäneitä Cybexin vaunuja loksahti suuni auki. Voivatko vaunut rullata näin kevyesti eteenpäin, ja vielä yhdellä kädellä? Sen jälkeen olikin hankala palata enää alkuperäiseen ostosuunnitelmaan.

Cybex Priam Platinum oli meidän valintamme, emmekä ole katuneet. Tuntuu, ettei näitä vaunuja suunnitellessa ole tehnty mitään kompromisseja. Yritin nimittäin kasata plussia ja miinuksia ja jälkimmäisiä oli erittäin hankala keksiä, vaikka käyttökokemusta on jo vuoden verran.

Aloiettaan rullaavuudesta. Se on huippuluokkaa. Vaunut liikkuvat todellä kevyesti eteenpäin, myös silloin kun kyydissä on vauva ja kauppaostokset. Työntäminen sujuu helposti yhdelläkin kädellä ja kääntyvien etupyörien ansiosta vaunut ovt todellä ketterät. Julkisissa kulkuvälineissä, kahvilassa tai vaikkapa hississä operointia helpottaa, että vaunut voi kääntää paikallaan akselinsa ympäri. Joskus kuulee sanottavan, että ketterillä kaupunkivaunuilla ei ole maalle asiaa. Tämä ei pidä paikkaansa ainakaan Cybexien suhteen. Vietämme paljon aikaa mökillä ympäri vuoden, ja Priameillamme pääsee hyvin eteenpäin niin kuoppaisella mökkitiellä kuin loskasohjossakin. Tarvittaessa etupyörät voi helposti lukita, ja meno helpottuu entisestään. Syvempään lumihankeen suosittelen lisäosana myytäviä, etupyörien tilalle klikattavia suksia. Tilattiin ne oikeastaan hupimielessä ja yllätyttiin, että nehän on kertakaikkiaan loistava lisävaruste! Vaunut melkein liukuvat lumen ja jään päällä itsestään. Eturenkaat on helppo vaihtaa suksiin kymmenessä sekunnissa, eikä ruuvaamista tai muuta säätöä tarvita.

Sitten käytettävyyteen, siinäkään ei ole tingitty. Kaiken voi tehdä yhdellä kädellä ja todella helposti. Niin työntöaisan korkeuden säätämisen, rungon kokoon taittamisen kuin rattaiden selkänojan säätämisen. Kokonaisuus toimii, eikä mitään tarvitse jäädä virittelemään. Niin vaunukoppa kuin ratasosa on helppo nostaa rungosta irti ja molemmat voi laittaa runkoon molemmin päin. Meillä on vuoden 2018 malli, mutta huomasin että uusimmassa mallissa vaunukoppaan on lisätty tuuletusaukkoja. Tai oikeastaan koko vaunukopan etumuksen saa avattua yhdeksi tuuletusverkoksi. Aivan loistava uudistus, sillä helteisinä kesinä vaunukoppien kuumuus on todellinen ongelma. Vaunukoppa on myös sen verran iso, että potrempikin tapaus pötköttelee siellä puolivuotiaaksi saakka ja talvivauva mahtuu makoilemaan muhkeankin makuupussin kanssa.

Ergonomisuus oli asia johon olin jo etukäteen kiinnittänyt huomiota. Toki aikuisen on kyettävä työntämään vaunua halutulta korkeudelta, mutta vauvan ergonomia se vasta tärkeä onkin. Yllättävän monissa suosituissa vaunumerkeissä ratasosan selkänojaa ei saa suoristettua kokonaan. Ratasistuin saattaa olla esimerkiksi kuppimainen, jolloin lapsi on makuullaan ja istuallaan samassa asennossa. Kuppia vaan kallistetaan, mutta asento ei varsinaisesti muutu. Halusin ehdottomasti istuimen, jonka saa täysin suoraksi selkänojaa kallistamalla. En ole tutkinut asiaa sen kummemmin, enkä tiedä onko siitä haittaa että yli puolivuotias on istuvassa asennossa pitkiä aikoja. Silti maalaisjärjellä ajateltuna tuntui paremmalta, että selän ja jalkojen välistä kulmaa voi tarvittaessa myös säätää. Sama ergonomisuus on huomioitu myös autoon tulevassa turvakaukalossa. Auton ulkopuolella sen saa liu’utettua helposti makuuasentoon. Tämä on tosi kätevä ominaisuus, sillä pikkuvauvojen tulisi viettää vähän aikaa asennoissa joissa selkä taipuu (sitteri, turvakaukalo). Jos vauva nukahtaa automatkan aikana, ei häntä tarvitse herättää ja nostaa vaunuihin tauon ajaksi, vaan kaukalon voi vain lykätä pyörien päälle ja suoristaa makuuasentoon.

Pienet yksityiskohdat parantavat käytettävyyttä ja tekevät iloiseksi. Monta kertaa olen yllättynyt, että tätäkin asiaa on mietitty. Esimerkiksi renkaiden välissä oleva tavaratilassa minua miellyttää se, että se ei ole avoin. Vaunujen yleisilme on siisti, kun kaikille ohikulkijoille ei näy mitä kaikkea tämä kassialma raahaa mukanaan. Tavarakorin saa jätettyä myös auki, jolloin sinne voi sulloa kamaa mielin määrin. Itseni miellyttävä yksityiskohat on että tavarakorin ”luukun”saa tökättyä varpailla kiinni ja se napsahtaa kiinni magneetin avulla. Ei tarvitse kyykkiä pitääkseen kaikki tavarat mukana. Työntöaisa menee yhdellä kädellä alas asti, jolloin esiemerkiksi ratikassa tai hississä vaunut vievät vähemmän tila.

Ulkonäkö ei ole vaunujen tärkein ominaisuus, mutta eipä siitä haittaakaan ole. Cybexit ovat omaan silmääni virtaviivaiset ja tyylikkäät. Missään ei roiku mitään ylimääräistä, vaan ulkonäkö on huoliteltu. Esimerkiksi kuomu rullaantuu kerroksittain, eikä jää ylhäällä ollessaan roikkumaan selkänojan taakse. Pidän myös siitä mutoilusta, kuinka linjakkaasti renkaat on yhdistetty toisiinsa ja työntöaisaan. Värejä ja kuoseja on paljon, joista ehkä osa vähän räväköitäkin skandinaaviseen makuun. Meidän valitsitsemamme kuosin nimi on Koi. Vauvan isä on kova kalamies, ja toiveissa on kasvattaa pojasta kalakaveri isälleen. Ehkäpä karpein koristellut vaunut auttavat edes vähän tässä projektissa. 😀

Sitten ne miinukset. Niitä jouduin miettimään pidempään, enkä silti keksinyt kuin yhden. Vaunut ovat melko arvokkaat, kuten niihin tarkoitetut lisäosatkin. Ostimme alennusmyynneistä Cybexeihin tarkoitetun hellevarjon seitsemällä kympillä (omg). Aurinkovarjo on ihan turha kapistus, sillä se on melko pieni, eikä varsi taivu. Varjo lähinnä vaan hieluu mukana, muttei koskaan satu osumaan auringin ja vauvan väliin.  Lisäksi tuntuu että kiinni ollessaan se on juuri työntäjän silmien korkeudella. Auts.