Pikkuvauvan vanhempana olen valtavan innokas suunnittelemaan tulevia kasvatusoppejani. Rajojen ja rakkauden täydellinen tasapaino, ainainen johdonmukaisuus, loputon kärsivällisyys ja omien vanhempien virheiden toistamatta jättäminen lienevät suosittuja tavoitteita tuoreille vanhemmille. Näiden ihanan epärealististen aikomusten lisäksi listaltani löytyy myös jotain, jossa aion onnistua; järkevässä talouskasvatuksessa.

Vaikka vauvani on vasta viisikuinen, olen jo ehtinyt miettiä miten lapselle voisi aikanaan puhua rahasta. Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on mahdollisuus säästää lapselleni. Vaikka me molemmat vanhemmat sijoittaisimme kuukausittain vain muutaman kympin, kertyy korkoa korolle –ilmiön myötä kahdeksassatoista vuodessa huikea summa. Siksi onkin mietittävä, kuinka saada lapsi ymmärtämään rahan arvo, miten innostaa säästämään ja kuinka estää turha törsääminen tai pikavippeihin sortuminen.

Tätä pohdiskellessani päätin hakea mallia omien vanhempieni toimintatavoista. Alkuun tuntui, ettei meillä juuri puhuttu rahasta, mutta kun tarkemin kaivoin mieleni sopukoita, tajusin, että rahakasvatus on ollut keskituloisessa perheessämme huomaamattomana osana arkea. Asiasta ei paasattu, mutta sopivissa väleissä lapset otettiin mukaan talouskeskusteluun.

Muistan olleeni alle kymmenenvuotias, kun minut ja siskoni kutsuttiin keittiön pöydän ääreen ja meille kerrottiin lamasta. Kuulimme kuinka jompikumpi vanhemmista saattaisi menettää työpaikkansa ja samalla palkkatulonsa. Se oli tietenkin todella ahdistavaa ja pelottavaa – mutta mielestäni on hyvä että kouluikäisille kerrotaan ympäröivästä maailmasta. Samalla sovimme porukalla, ettei uusia leluja hankita, vaan kaikki ylimääräinen raha laitetaan sivuun sen kaikkein pahimman varalle.

Lamasta onneksi selvittiin ja 90-luvun lopulla vanhempani alkoivat haaveilla kesämökin hankkimisesta. Meidät varhaisteini-ikäiset lapsukaiset istutettiin jälleen keittön pöydän ääreen ja otetiin taitavasti mukaan päätöksentekoon. Ilmoittaessamme että oma mökki olisi meistäkin tosi kiva juttu, kertoivat vanhempamme mitä moinen investointi vaatii. Jos lomapaikka todella halutaan ”yhteisillä rahoilla” hankkia, on otettava lainaa ja silloin koko perheen on sitouduttava kulujen karsimiseen. Mökki-innostuksissamme taisimme siskoni kanssa ihan itse luvata, että rahan kinuminen ja uusista farkuista haavelu loppuisi saman tien.

Itse olen suunnitelut jatkavani vanhempien linjaa ja puhuvani lapselleni ”perheen yhteisistä rahoista”. Näin saisi paitsi lapset vanhempien tekemiin investointeihin mukaan, myös keskusteltua yhdessä siitä, kuinka jälkeläinen synttärilahjarahat tai ensimmäisen kesätyöpalkkansa käyttää.

Lapsuudenperheessäni kannustettiin säästämään, mutta sijoittaminen oli vanhemmilleni vierasta hommaa. Olen itse aikuisiällä innostunut sijoittamisesta ja tuntuukin luonnolliselta laittaa myös omalle lapselleni säästämäni rahat kasvamaan korkoa, tilillä makuuttamisen sijaan. Ajattelimme aloittaa matalkuluisella rahastolla, johon molempien vanhempien olisi helppo automatisoida siirto omalta tililtään kuukausittain. Kun lapsi on vanhempi, tunnen houkutusta opettaa hänelle myös osakemarkkinoista. Myös tähän voi otta lapsen aktiivisesti mukaan ja valita salkkuun yhtiöitä, joiden tuotteista hän pitää ja uskoo muidenkin pitävän. Esimerkiksi jos luokkakavereidenkin aamiaispöydässä maistuvat murot, voisi Kellogg Comapanyn osake päätyä ostettavien listalle. Jos Barbit ja värikkäät muovilelut ovat vielä tulevaisuudessakin hitti, voisi salkkuun valita Mattelia. Jos taas pojastani kehkeytyy isänsä veroinen kalamies, ja uistimet päätyvät kerta toisensa jälkeen järven pohjaan, voisi hän haluta omistaa Rapalaa. Suoria osakeostoja harkitessa hankinta toki vaatii aikuiselta yhtöön ja sen tunnuslukuihin tutustumista, mutta firman tuotteiden suosiota ja laatua voi pohdiskella yhdessä lapsen kanssa.

”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” ei välttämättä sovi lasten kasvatukseen, mutta hauskaa näitä asioita on siti tuumailla. Aika näyttää kuinka sijoituksilleni ja kasvatussuunnitelmilleni käy. Olisi mahtavaa kuulla vinkkejä ja kokemuskia, kuinka rahasta puhuminen ja lapselle säästäminen on omassa perheessäsi onnistunut <3