Meidän perheen jouluhahmo
Olen tottunut siihen, että joulu on kaamoksen aikaa. On pimeää, kylmää, hieman alakuloista ja vakavaa. Ihmiset rauhoittuvat, vetäytyvät omiin oloihinsa,sytyttelevät kynttilöitä ja käpertyvät takkatulien ääreen. Suomen joulutunnelma on jotenkin hillitty. On ulisevan apaattisia joululauluja, on lyhtyjä ja kuusia neutraaline valoineen. On ikkunoita kynttelikköineen on himmeleitä ja olkipukkeja. On ovikransseja, joulupukkeja, tonttuja ja poroja. On murhetta varpusesta jouluaamuna, on kumaraan painuneita hartioita ja se ankea hautausmaan reissu. On joulusiivo, stressi ja perinteet.
Täällä Espanjassa joulun tuntu on erilainen. Ei alakuloa, ei pimeyttä,ei hartautumista eikä ainakaan omiin oloihin vetäytymistä. Siinä missä Suomessa joulukoristelu on hillittyä ja neutraalia täällä se on värikästä ja räiskyvää, hieman jopa överiä. Kynttilöitä tai lyhtyjä en ole nähnyt missään. Tuntuu siltä, että täällä ei myöskään ole tapana ripustella joulukoristeita ikkunoihin niin kuin meillä Suomessa. Sen sijaan koristeita näkyy olevan ihmisten parvekkeilla. Yksi yleisimpiä parvekekoristeita näyttäisi olevan Jeesuksen kuvalla varustettu suuri lakana, joka on ripustettu roikkumaan parvekkeen kaiteesta.
Jeesus, enkelit, paimenet ja itämaan tietäjät tuntuvat muutenkin olevan täällä paljon Joulupukkia suositumpia jouluhahmoja. Jeesuksen kumppaneineen voi nähdä esimerkiksi näyttävissä seimiasetelmissa, joita näkyy kaikkialla: näyteikkunoissa, toreilla, kirkoissa, ravintoloissa sekä ostoskeskuksissa. Jottei touhu menisi liian hartaaksi on asetelmiin piilotettu Caganerejä eli paskantavia hahmoja. Perinne on saanut alkunsa Kataloniasta satoja vuosia sitten, mutta ajan saatossa se on levinnyt myös muualle Espanjaan. Caganer on siis pieni keramiikkahahmo, joka istuu housut kintuissa paskantaen jossakin siellä itämaan tietäjien ja enkelikuoron seassa. Hahmo voi olla perinteikäs maaseudun tyyliin pukeutunut mieshenkilö, mutta se voi olla myös esimerkiksi joku julkisuuden henkilö, politikko tai vaikka joulupukki. Caganerin uskotaan tuovan hyvää onnea ja päinvastoin seimiasetelma ilman Caganeria tuottaa huonoa onnea!
Mielestäni paskantava hahmo keskellä tunnelmallista seimiasetelmaa huutaa tärkeää sanomaa: Ei kaiken tarvitse olla niin hemmetin vakavaa, ei edes Jeesuksen syntymän!
Kiitos Caganerin, päätin että meidänkin joulu tarvitsee oman paskantavan hahmonsa. Tänä jouluna en jaksa siivota, enkä stressata. En viitsi murehtia varpusen kohtaloa enkä vetää hartioita kumaraan ja olla totinen hautausmaalla. Tänä jouluna ei huvita kunnioittaa perinteitä eikä ottaa joulua niin kovin vakavasti. Tänä jouluna päätin olla itse oman elämäni paskantava jouluhahmo.
Hyvää joulua teille kaikille toivottaa Jenna, oman elämänsä Caganer!
Tämä postaus on kirjoitettu yhteistyöprojektina muutaman muun keltanokka bloggaajan kanssa. Alta löydät muiden bloggaajien jouluiset postaukset.
Alykodin avaimet: Meidän perheen joulu
Naava Kaiho: Meidän perheen jouluttomuus
Via Per Aspera Ad Astra: Meidän perheen joulu
FinInTirol: Meidän perheen jouluperinteet ja perinteettömyys
Jowisfreelife: Meidän Yule