Kun nainen lähti keittiöstä

Puolaan muuttaessamme, mulla oli hyvin selvät suunnitelmat. Viettäisin lapsen kanssa ensin muutaman kuukauden kotona, jonka jälkeen alkaisin tekemään töitä. Kolme kuukautta kului, lapsi meni päiväkotiin, minä en mennyt töihin.  Lapsen aloitettua päiväkodissa tuntui siltä, että mun todellakin täytyy tehdä töitä, mitä tahansa töitä. Tuntui väärältä elää mieheni tuloilla, viettää mukavaa kotirouvan elämää lapsen ollessa päiväkodissa.

Etsin töitä, soimasin itseäni, siivosin, kokkasin ja kävin kaupassa kuin hullu, koska mun  täytyi! Tuntui siltä, ettei mulla ole oikeutta nauttia ajastani, koska muut ovat töissä ja päiväkodissa. Jotenkin myös  suututti, koska olin itse tilanteessa, jota olen aikaisemmin hieman hämmästellyt. Miksi naiset jäävät kotiin? Miksi naiset ovat niitä joita mies elättää?

Pian muuttomme jälkeen tutustuin ryhmään expat- äitejä. Porukkaan kuului kymmenkunta naista, jotka olivat kotoisin eri puolilta maailmaa: Intiasta, Turkista, Venäjältä, Hollannista, Ukrainasta, Kazakstanista. Tutustuttuani naisiin paremmin päätin ottaa asian puheeksi heidän kanssaan. Keskusteluiden seurauksena tajusin, että asiat painavat mieltäni, koska olen suomalainen! Ymmärsin, että kotiäiteys ei tuntunut hyvältä, koska me suomalaiset naiset olemme saaneet kasvaa tytöistä naisiksi tasa-arvoisemmassa maassa kuin monet muut. Meidän mieliimme on iskostettu ihanne  pärjäävästä, itsenäisestä ja menestyvästä naisesta.

Arvostan suomalaisen naisen mallia, mutta siitä huolimatta huomasin, että tuo malli ei jätä omalla kohdallani paljoakaan tilaa muunlaisille ratkaisuille. Tajusin, miten minä sekä taatusti moni muukin suomalainen rakentaa oman minäkuvansa sen perusteella mitä tekee. En vieläkään tiedä aivan täysin mitä Puolassa asuvat ystäväni  olivat opiskelleet tai tehneet työkseen, koska sillä ei ollut mitään väliä. Ketään ei arvotettu statuksen mukaan, ihmiet arvostivat toisaan ihan muista syistä.

Olen kiitollinen niille naisille, jotka aikoinaan päättivät poistua keittiöstä työelämään. Valinnallaan he ottivat askeleen kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa, jossa on pitkälti kysymys myös mahdollisuudesta valinnanvapauteen. En halua uskoa, että keittiöstä poistuneiden naisten tarkoitus oli tehdä kotiäiteydestä vähättelemisen arvoinen, huonompi tai hävettävä vaihtoehto.