Jumissa omassa suomalaisuudessa

Olin muutama päivä sitten lapseni kanssa leikkipuistossa. Siinä leikkiessämme kiinnitin huomioni ulkomaalaiseen naiseen, joka leikki oman lapsensa kanssa hauskasti englantia ja jotakin muuta kieltä käyttäen.

Olin utelias kuulemaan mistä nainen on kotoisin. Päätin kuitenkin pysyä hiljaa ja olla häiritsemättä. Jatkoin lapseni kanssa leikkimistä, kunnes mieleeni tuli ne kymmenet  kerrat ulkomailla, jolloin olen vain mennyt, avannut suuni, kysynyt, puhunut, tutustunut ja saanut uusia ystäviä. Miksi hitossa en voisi tehdä niin Suomessa?

Näiden ajatusten seurauksena, päätin rohkeasti aloittaa keskustelun tuon vierasta kieltä puhuvan naisen kanssa. Kävi ilmi, että hän oli hiljattain muuttanut Suomeen Portugalista. Tulimmekin hyvin juttuun. Puistossa vierähti useampi tunti tuon ventovieraan  naisen kanssa rupatellen eikä aikaakaan kun olimmekin jo sopineet treffit  muutaman päivän päähän.

Eilen vietin mitä mukavimman päivän tämän uuden tuttavuuden sekä toisen hieman vanhemman tuttavuuden kanssa. Siinä me istuimme  kolme naista arabia, portugali, englanti ja suomi iloisesti ilmoilla raikuen keskellä eteläsuomalaista uimarantaa. Rinta rinnan saman viltin äärelle eri puolilta maailmaa eksyneet naiset. Ketään ei tuntunuta haittaavan se, että emme tienneet edes toistemme sukunimiä.

Miksi pitäisi lähteä ulkomaille, jotta voi tutustua muiden maiden ihmisiin? Miksi  pitäisi olla jossakin tosi kaukana omasta maasta tai kännissä, jotta ylipäätään voisi istua samalla viltillä ventovieraiden kanssa mukavia rupatellen? Siksi, että Suomessa ei ole sellaista kulttuuria, ei täällä voi puhua vieraille, en viittis häiritä, mitä sen kanssa sitten edes puhuisi, mitä se musta ajattelis, parempi vain olla hiljaa ja pysytellä loitompana. Parempi jäädä ilman uusia kokemuksia ja ystäviä.

Suomi on tunnettu mahdollisuuksien maana ja siitä huolimatta välillä tuntuu siltä, että juuri täällä olen elänyt rajoitetummin kuin missään muualla. Täällä mua sitoo suomalaisuus: tietynlaiset mallit ja tavat, joihin olen kasvanut jo pienestä pitäen. On ihanaa olla suomalainen, se on hyvä asia mussa, joten miksi sen pitäisi estää mua tekemästä asioita?

Ja lopulta, kaikkihan on kuitenkin vain itsestä kiinni.