Kasvomaskeja ja onnellisuutta Espanjassa
Äitini kysyi muutama päivä sitten mitä meille kuuluu. Kysymyksen seurauksena tajusin, että en ole Espanjaan muuttomme jälkeen kertaakaan soittanut kotipuoleen, en juuri kertonut kuulumisia blogissa enkä liioin antanut muitakaan elon merkkejä. Syy on se, että olen ollut ihan hiton kiireinen. Sen ajan mitä en vietä aikaa lapseni kanssa selvitän ja hoidan juoksevia asioita, joita on listassani sata. En rehellisesti sanottuna ole jaksanut soitella, en kirjoitella, enkä liioin päivitellä kuulumisia. Moni asia vaatii ylimääräistä vaivaa, tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Sellaisia olivat ensimmäiset viikot Puolassakin. Onneksi tiedän jo, että se paras osuus ulkomailla asumisessa onkin vasta viikkojen, ehkä jopa kuukausien päästä. Silloin kun elämä voi rullata jo enemmän omalla painollaan ilman jatkuvaa vaivannäköä.
Koska elän tällä hetkellä vain lyhentääkseni tehtävälistaani teen myös kuulumisistani listan. Elämä ilman listaa olisi kuin laiva ilman peräsintä ja sitä me emme halua, joten kuulumislistaa kehiin, jotta pysyy tolkku elämässä.
1. Maksoin aurinkorasvasta 20 euroa! Nyt en raaskisi millään käyttää sitä. Säästelisin mieluiten tositarkoitukseen ikään kuin kolmekymmentä astetta ei sitä olisi! Poltin tänään itseni, vaikka laitoinkin rasvaa…Hinta ja laatu eivät tällä kertaa ihan kohdanneet.
2. Hanavettä ei voi juoda. Tai voi kai, mutta kukaan ei juo. Paitsi minä, koska unohdan koko ajan, ettei sitä kannattaisi juoda. Ensimmäiset viikot kannoin viiden ja kahdeksan litran kanistereita kaupasta kotiin. Muovijäte ahdisti, mutta minkäs voi kun juotava on. Nyt meillä on ollut muutaman päivän käytössä vesikannu, joka suodattaa hanaveden juomakelpoiseksi. Kanistereiden hiertämät kovettumat käsissä alkaa hiljalleen helpottamaan niin kuin myös ahdistus muovin määrästä. Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys. Kumpa muistaisin arvostaa sitä enemmän myös Suomessa.
3.Lämpötilat ovat parhaimmillaan huidellut lähes neljässäkymmenessä asteessa. Se on kuuma. Se on niin kuuma, ettei ulkona oikeastaan pysty olemaan, eikä kukaan olekkaan. Iltapäivästä kadut ovat autioita. Välillä näyttää siltä kuin ilma värähtelisi kuumuudesta. Kotona lojumme lähestulkoon alasti. Huvittavaa kun koko perhe istuu ruokapöydässä kalsareissaan.
4. Olen menettänyt ruokahaluni. Ehkä se on tämä kuumuus. Ei tee mieli oikeastaan mitään muuta kuin omenamehua ja mehujäätä. Pakko on kuitenkin muutakin syödä ja syönkin, mutta jokainen haarukallinen tökkii ja pahasti.
5. Meidän uudessa kodissa on kaasuhella. Myös veden lämmitys toimii kaasulla. Olen ihan neuroottinen kaasun suhteen. Kuulen tälläkin hetkellä vuotavan kaasuputken sihinän. Tarkastan veden lämmityspömpelin ja kaasupullon useaan kertaan päivässä. Elän koko ajan pienessä pelossa, sillä mulla on jatkuvasti sellainen olo, että on vain ajan kysymys milloin täällä pamahtaa!
6. Maskista on tullut olennainen osa päivää. Suojainta täytyy käyttää kaikkialla ulkona sekä julkisissa tiloissa. Täysin oikeaoppisessa maskin käytössä en ole vielä onnistunut. Maskia ei mm. saisi käyttää märkänä. Yli kolmenkymmenen asteen lämmössä maski on minuuteissa märkä. Kun on kulkenut se hikinen ja paskanen maski naamalla tunteja tulee sellainen olo kuin hengittäisi silkkaa koronaa. Olenkin aika varma, että jos joku testaisi mun maskini päivän jäljiltä niin löytäisi taatusti korona positiivisen.
7. Suomalaisena tarvitsen omaa tilaa. Jos olen perheineni rannalla, etsimme aina sen kohdan jossa on vähiten porukkaa. Emme mene ihan muiden lähelle emme edes liki. Omassa ” leirissämmekin” jokainen perheenjäsen ottaa oman neliömetrinsä. Espanjalaiset vaikuttavat olevan toista maata. Yhteen neliömetriin näyttäisi mahtuvan tusina Espanjalaisia. Omat reviirimme ja turvavälimme ovatkin yhtä-äkkiä kadonneet kun joku on saanut ujutettua päivänvarjonsa, aurinkotuolinsa, kylmäkassinsa ja oman sekä puolisonsa sukunsa siihen kohtaan, jossa itse kuvittelin olevan jo täyttä.
8. Luulin, että kastelujärjestelmät pitävät erikoisen hauskaa sirinää. Ilmeisesti sirinä onkin peräisin heinäsirkoista!?
9. Mun mielestä on ihanaa kun katujen varsilla kasvaa sitruunoita ja mandariinejä! Olen tästä niin ilahduksissani, että olen kylvänyt mandariinin siemeniä parvekkeelleni tusinoittain! Mulla ei ole asiasta mitään sen kummempaa tietoa, mutta ajatus omasta manskupuusta on mukava.
10. Pakko aloittaa yöjuoksut. Ihan kirjaimellisesti. Koska kuumuus ja varmaan myös ruokahaluttomuus on tehnyt sen, että juokseminen tuntuu kammottavalta. Yöllä on paljon helpompi juosta. Mainittakoon vielä, että yöllä tarkoitan noin kello yhdeksää.
11. Elämä on kaikin puolin mukavaa ja olo on onnellinen. Olen hymyillyt paljon ja huomannut, että hymyn huomaa kasvomaskin takaakin!