No nyt ajetaan puhtaasti lapsen etua…

Olen jo tovin suunnitellut lähteväni lapsemme kanssa  Suomeen. Mieheni ei töidensä vuoksi pääse mukaan, joten reissu tarkoittaisi yhdeksän päivän erossa oloa.

Olin jo lähes päättänyt lähtevämme kunnes lippuja varatessani muutin taas mieltäni, liput oliva paljon oletettua kalliimmat. Ehkä olisi vain parempi unohtaa koko  reissu. Kuultuaan tämän mieheni meinasi tukehtua kahviinsa. Hän ponnahti hädissään tuoliltaan ja marssi hermostuneena pitkin olohuonetta. Hänen kasvonsa olivat hieman kalpeat hänen lupautuessaan ajamaan meidät Suomeen vaikka itse! Olisi äärimmäisen tärkeää lapselle vierailla kotimaassa ja nähdä sukulaisia!! Näissä asioissa ei  paina raha, nyt on ajateltava lapsen hyvinvointia!

Asia roikkui ilmoilla tovin. Eilen sain vihdoin varattua  liput. Mieheni voivotteli yhdeksän päivän eroa meistä. Hänen mukaansa rinnassa riipii ikävä jo pelkästä ajatuksesta. En kuitenkaan voinut olla huomaamatta mieheni huojentunutta olemusta, ikään kuin raskas lasti hänen harteiltaan olisi pudonnut.  Lentolippujen varaamisesta lähtien hän on hyräillyt ja tanssahdellut onnellinen ilme kasvoillaan. Lähtöpaivämme kohdalle on kalenteriin merkattu valtavan kaljapullon kuva.

P.s Tervetuloa myös blogin facesivuille