Todennäköisyys jälleennäkemiseen

Vuosia sitten minä ja mieheni olimme vuoden mittaisella reppureissulla Afrikassa. Reissun aikana tapasimme lukuisia ihania ihmisiä eri puolilta maapalloa. Lyhyessäkin ajassa ehtii ystävystymään erityisesti ulkomailla, sillä yhteinen aika on usein rajallinen. Ehkä tästä johtuen ystävyydestä otetaan kaikki irti tässä ja nyt, aikaa ja itseään säästelemättä.  Niin kävi erään upean brasilialaisen kanssa. Ystävystyimme Etelä-Afrikan viinitiloilla, Pöytävuoren rinteillä sekä Bo- Kaapin värikkäillä kaduilla. Jaoimme Mosambikin kostean kerrostalohuoneiston, hikiset minibussit sekä turkoosin siniset surffiaallot. Elimme yhdessä ainutlaatuista ajanjaksoa elämässämme, jonka päättyessä tuntui tuskalliselta hyvästellä.  Muistan edelleen viimeisen halauksen ja lupauksen jälleennäkemisestä.

Mieheni mukaan on naivia uskoa jälleennäkemisiin. Hän on todennäköisyyksien ihminen. Millä todennäköisyydellä tapaat uudelleen ihmisen toiselta puolelta maapalloa?   Toisaalta, millä todennäköisyydellä suomalainen ystävystyy brasilialaiseen Etelä-Afrikassa? Millä todennäköisyydellä ystäväni asuu tällä hetkellä Espanjassa? Ja millä maailman todennäköisyydellä saan hänet huomenna uuteen kotiini yövieraaksi?!?!?!

Olen tästä vierailusta niin onnellinen! Etenkin kun se osui vielä parhaaseen mahdolliseen hetkeen! Tää viikko on ollut yhtä epäonnistumisten juhlaa. Mikään ei ole sujunut.  Nekin asiat jotka luulin hoitaneeni onnistuneesti, on osoittautuneet epäonnistuneiksi ja näin ollen aiheuttanut lisää päänvaivaa, kiristynyttä pinnaa seka ajatuksia ihan vitun suorasta lennosta Suomen selkeään systeemiin.

Huomenna aijon lojua koko päivän rannalla ja kuunnella ystäväni kuulumisia vuosien varsilta. Aijon juoda tarkoituksella hiukan liikaa punaviiniä, valvoa myöhään ja unohtaa tämän viikon epäonnistuneet yritykset saada elämä rullaamaan Espanjan auringon alla.