Hämeenlinnan reissu vol. 2
Se meidän pikku Hämeenlinnan visiitti piti sisällään myös kirkkoon tutustumisen sekä Aulangon näköalatornin ja sen lähipiirin. Eka lähettiin ajamaan kohti Hattulan pyhän ristin kirkkoa joka on hämeen vanhin kirkko. Se on ollut pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla, ja tunnettu myös maan rajojen ulkopuolella. Lievän järkytyksen aiheutti se kirkon pihapiiri…
So, more about that Hämeenlinna trip. Next destination was the Hattula church which is the oldest church in häme. It has been known even abroad in the old days and it was a destination of pilgrimage. At first sight I was a bit chocked about the yard…
… kun on tottunut vihreisiin nurmikenttiin ja hoidettuihin hautoihin ja kukkapenkkeihin, tää oli alkuun pienimuotoinen shokki. Siis ei sillä etteikö tuo piha sopis täydellisesti tuon kirkon goottilaiseen ulkonäköön, mutta hämmennyin ihan vaan siks kun harvemmin tällaista kirkonpihaa on nähnyt. Toi fiilis on yöllä varmaan aika spooky jos kuu paistaa ja usvaa leijuu ton yksinäisen rautaristin liepeillä. Hämmennys jatkui kun astuttiin sisään kirkkoon…
… as usually the church yards are tidy green fields with flowers and tombstones on it. But actually this suits more than well into that gothic old church. I’ll bet the feeling in the night time is quite spooky if there is a moonlight and some mist hovering over that lonely iron cross. And more confusing things was ahead as we stepped inside the church…
Jo nää eteisen kuvat oli jotenkin epä-kirkkomaisia, tai sanotaanko jotain muuta mitä suomessa on ehkä tottunut näkemään. Mutta vielä lisää ylläreitä oli tulossa…
These pictures in the hall were weird, I mean, in Finland, the churches usually are white and clean and they lack of personality. This was something else…
Toi katto oli vaan jotain ihan mahtavuutta! Tosi upeita maalauksia. Ja se fakta että kirkko oli ihan täynnä noita, ei vaan muutama maalaus siellä täällä. Hetken joutui kyllä miettimään että ollaanko yhä suomen rajojen sisäpuolella.
That ceiling was awesome! Fantastic paintings all over. For a moment I had this weird feeling that I’ve travelled either in time or in place since this was so not Finnish.
Upeita puuveistoksia oli jokapuolella ja keskiaikainen puinen kastemalja oli myös aika vaikuttava näky…
Lots of wooden statues and a medieval font… quite impressing…
Kirkossa oli kaikenkaikkiaan noin 40 puuveistosta, ja vanhimmat näistä 1300-luvun alkupuoliskolta. Seiniä peittävät al secco maalaukset on restauroituja alkuperäisteoksia vuosilta 1514-1516.
There were approximately 40 statues and the oldest were from the early 14th century. The al secco pantings all over the ceilig and the walls are restored and originals from years 1514-1516.
Jos tuollapäin pyöritte niin kannattaa ehdottomasti käydä tsekkaamassa, oli kyllä häkellyttävä kokemus. Kirkkovisiitin jälkeen suunnattiin Aulangolle…
So if you are anywhere near Hämeenlinna, you really should go and check that place. Overwhelming experience. After that we headed to Aulanko…
En kiivennyt torniin… Muut kiipesivät, mutta tiedostin kyllä jo tornin juurella oman korkeanpaikan kammoni ja jäi odottelemaan porukkaa näköalatasanteelle…
I didn’t go up there… Others did but I know myself and how much I’m scared of heights so I decided to wait in the scenery deck…
… joka ei hirveen paljon helpompi paikka sekään ollut mulle. Voin vaan kuvitella miltä näytti kun nuo kuvat otin. Menin niin lähelle reunakaidetta kuin vaan suinkin uskalsin (eli about parin metrin päähän) venytin käteni niin pitkiksi kuin pystyin, ja napsn kuvat pikapikaa :D
… which wasn’t much more easier for me either. I just can imagine how it looked like when I took those pics. I went as far as I dared (and that was approx. 2 meters from the fence) and then stretched my arms as far as I could, and took photos as fast as I could :D
Tuossa tuo torni vielä koko komeudessaan. Aika hieno paikka kaiken kaikkiaan. Ei sen enmpää käppäilty tuolla alueella, mutta kyllä sen läpi ajaenkin jotain näki, kuten ne lammet ja muutaman romanttisen paviljongin. Mä kyllä todentotta tykkään löytää näitä uusia kivoja mestoja lähiympäristöstä. Joka ikinen kerta sitä väkisinkin ihmettelee että miksi täällä ei oo aiemmin tullut käytyä vaikka onkin niin lähellä.
It was a quite breathtaking place. We didn’t do much walking around there, but driving through the place, we saw couple of lakes and romantic pavilions. I really like to discover these new places nearby. Everytime I just wonder, how come I never been here before, even it’s so close.