How did I ever started this…
Miten aloitin kirjoittaa blogia?
Mä löysin blogit aika myöhään, siis jos miettii sitä kuinka kauan niitä on jo ollut. Eli joskus toissa vuonna kesällä aloin niitä lukemaan. En kuollaksenikaan muista miten ekan blogin bongasin. Varmaan jollain hakusanalla netistä, kun jotain informaatiota etsin. En myöskään muista mikä oli se ihan eka blogi jonka postauksen luin. Mutta sitten kun niihin hurahdin niin aloin etsiä enemmän ja enemmän, ja varmaan toi Muotiblogit lista oli se jonka kautta sitten aloin niitä lukemaan. Samaisen vuoden alku syksystä aloin sitten haaveilemaan että olispa kiva kirjoittaa itsekkin blogia. Juttelin siitä Rlle ja se sanoi että miks et alkais… En kuitenkaan uskaltanut. Mietin mistä kirjoittaisin, lukisko kukaan, oisko mulla mitään annettavaa? Jahkailin ja jahkailin. Mietin että oon täys tumpelo tietokoneiden kanssa enkä osaa. Kuvittelin jostain syystä että koko sivu ja pohja pitää tehdä itse. Kuitenkin huomasin yhä useammin selaavani keskusteluja ”kuinka perustaa blogi” yms. Ja tajusin että ei se niin vaikeaa ookkaan kuin olin kuvitellut. Sitten yhtäkkiä, ryminällä yhtenä vapaapäivänäi päätin, nyt mä aloitan. Mitä siitä jos kukaan ei lue, omaksi iloksihan mä sitä teen. Mitä sitten jos oon tumpelo tietokoneiden kanssa, tekemällä oppii. Onko mulla mitään annettavaa, sittenhän sen näkee 🙂
How did I started write a blog?
I found the world of blogs quite late, if you think how long these have existed. Somewhere in summer -12 I started to read them. I can’t remember how I spotted the first one, propably I was searching something from the internet and just ran into some blog. Also I can’t remeber what that first blog was. But once I discovered them, I just fell into them and started to search more blogs. I think it was Muotiblogi list where I spotted the first ones that I started to fallow. In early fall that same year I started to dream about my own blog and talked to R about it. He just said, why don’t you start if you want… but I didn’t dare. I was wondering what I’d write about, would anyone read it, do I have anything to give? I was pondering again and again. I thought that since I’m totally not computer person, I just can’t do it. I thought you’ll have to create the whole thing by yourself, and I just don’t know what to do it. More often I found my self searchin conversations ”how to create your own blog”, and started to realize it won’t be that hard job after all. And then, suddenly, in my day off, I just made the decision that now I’ll start it. It doesn’t matter if no one reads it, I’ll do it for my own joy. What if I’m totally not computer person, I’ll learn by doing. Do I have anything to give, that I’ll see 🙂
Ekat vastoinkäymiset…
Kun mä aloitin mun blogin, tein sen Rantapallon pohjalle, se oli oikeestaan ainoa jonka tavallaan tajusin olevan pohja jolle voi tehdä blogin. Varmaan jos olisin enemmän miettinyt tuota aloitusta, olisin myös muita paikkoja löytänyt ja tajunnut miettiä mikä olis sopivampi pohja. Mutta kun aloitin niin rysäyksellä, niin enpä tajunnut muita vaihtoehtoja tutkailla. Tiesin että kyseisessä mestassa on matkablogeja, mutta esimerkiksi Mungolife jota aloin silloin alussa seuraamaan, ei mun mielestä ollut niin matkapainoitteinen että sen olis matkablogiksi voinut mieltää. Joten kelasin että kai mäkin voin tänne alkaa kirjoittelemaan. No pari kuukautta sitä tein, kunnes alkoi kommettiboksi täyttymään pään aukomisesta ja vittuilusta että ei meitä sun asukuvat tai alelöydöt kiinnosta, painu helvettiin… Jonkin aikaa sitä katselin ja koitin vastata ystävällisesti että ei tarvitse lukea jos ei kiinnosta. Sitten pikkuhiljaa alkoi mitta täyttyä kun paskamaiset kommentit vain jatkuivat ja jatkuivat, ja mietin että tää ei todellakaan oo se kanava jonka kautta haluun blogini tulevan esiin. Rantapallo itsessään oli ihan fine, mutta se kohdeyleisö vaan oli ihan väärä.
First misfortunes…
When I started my blog, I made it in Rantapallo pages. It was actually the only one I knew for the place to create a blog. If I’d thinked more about that in the start, I’d propably realized that there are so many other places too, more suitable for me. I knew Rantapallo was more of an travel blog place, but since for example Mungolife (the first ones I started to read when I found blogs) was there, I thought it’s not totally travel, ’cause I don’t consider it to be travel blog. Couple of months I wrote there, but then all those nasty comments about how my blog sucks ’cause nobody wants to see my outfit posts or other fashion and lifestyle related stuff, started to fill up my commet box. First I didn’t care and tried to be polite and respond that no one is forced to read my blog if they don’t like it. Finally I had enough of that constant teasing and bullying, and thought that this is so not the place my blog needs to be, and the target audience is sooooo wrong. Rantapallo it self though was fine…
Ikäviä kokemuksia ja blogin muutto…
Vuoden 2013 alussa aloin kartoittamaan muita mahdollisia paikkoja joihin luoda blogi ja kirjoittaa ärsyttämättä ihmisiä niin paljoa. Ja Lily vaikuttikin sitten mun mielestä enemmän kuin hyvältä, joten perustin, tai muutin, blogin tänne. Laitoin Rantapallon sivuille ilmoituksen siitä että muutan uuteen osoitteeseen, pään aukominen jatkui yhä ja sain kommentteja tyyliin että ”hyvä, häivy täältä, ei sua kukaan jää kaipaamaan”. En voinut muuta kuin ihmetellä että miten nää ihmiset jaksoivat… ja oletettavasti kyseessä oli kuitenkin aikuiset ihmiset… Aloin siirtämään mun juttuja tänne, en tosin ihan kaikkia, mutta ne jotka näin tähdellisiksi. Ja sillä tiellä ollaan :) Oon ollut tosi tyytyväinen Lilyyn, ja mun mielestä ilmapiiri täällä on tosi hyvä. Mä veikkaan että tuo hieman takkuinen alku Rantapallossa on vaikuttanut muhun sillä tavalla, että en oikein vieläkään tohdi kovin kantaa ottavia juttuja kirjoittaa. Nuo heti alkuun tulleet yltiö negaatiiviset kommentit jotenkin sai mielen niin pahaksi ja teki musta varovaisen. Toki tiesin että sellaisia kommentteja voi tulla, mutta en tajunnut kuinka ilkeitä ihmiset voivat olla. Tuntui että joidenkin päätyönä on etsiä jotain sellaista blogeista, joihin voivat mahdollisimman ikävästi ja agressiivisesti kommentoida. En oikein ymmärrä miksi ja millainen ihminen tarkoituksella haluaa tuottaa pahaa mieltä toiselle? Asiallinen kommentointi, esimerkiski juuri tässä mun tapauksessa siitä että paikka oli väärä jossa blogiani kirjoitan, on ihan ok. Mutta se että asia pitää tuoda esiin haukkumalla, vähättelemällä ja suoranaisesti vittuilemalla oli mulle täysi järkytys. En muutoinkaan ymmärrä miksi jotain blogia pitää lukea, jos se on niin paska ja nostattaa niin kovat agressiot päälle, että pitää sitten julkisesti nolata itsensä pikkumaisella ja ilkeällä saivartelulla, haukkumalla ja asiattomalla vittuilulla. Ja ennenkaikkea pahoittaa tarkoituksella toisen mieli. Jätä vain lukematta huono blogi, niin mäkin teen jos en jostain pidä :D
Bad experiences and moving the blog…
At the beginning of the year 2013 I started to look other places where I could write my blog without annoying people so much. Lily was the base I thought might be just the place for me, so I started to write here. I put the info in Rantapallo pages that I’ll be moving, and I just couldn’t believe it, the bullying continued and I got comments like ”Good, get away from here, no ones gonna miss you” and so on. I was stunned, how these people still bothered to send comments like that… grown up people… So I started to move my posts here, not all, but those I thought were more important. And here I am still :) I’ve been more than happy to be here, and I find this place so nice. the athmosphere here is just great. I’ll bet that nasty start in Rantapallo, made me so cautious. I still don’t dare write posts with strong opinions. All those negative comments in the early state of my blog just made me feel so bad and somewhat carefull about what I’ll write. Ofcourse I knew it’s possible to have negative comments, and propably will, in some state. But I didn’t realize how evil can man be. It felt that those people read blogs just to find something that they can comment in most negative way. Personally I don’t understand what kind of people wants to hurt the other one in purpose. I totally understand comments that for example in my case told me that I’m not writing in the right place, or if someone thinks differently. Ofcourse those comments are fine. But to bring something up calling other one names, putting one down, and just being total shit was a bit of an shock to me. I just can’t understand why read a blog if it’s bad, or makes you so pissed of that you’ll have to be an petty little asshole and make yourself so visibly stupid in public by commenting unappropriate things and hurt someones feelings. Just don’t read it if you don’t like it, that’s what I do :D
Mitä blogin kirjoittaminen on antanut mulle?
Todella paljon! Musta tuntuu että ensinnäkin mun oma tyyli pukeutumisen suhteen on alkanut muokkautua vasta tän blogin aloittamisen jälkeen. Se on yhä hakusessa ja kehittyy koko ajan. Muotimokilta ei voi kukaan välttyä ja täällä ne tulee ihan selkeesti esiin kun näkee itsensä kuvissa. Ei sillä että muodissa jotain sääntöjä olis, ainakaan mun mielestä, sillä makuja on niin monia. Ainakaan mä en koe olevani mikään sanomaan toiselle että hei metsään meni, sillä sen toisen mielestähän se juttu voi olla huikea… Mutta joku voi vaan näyttää omaan silmään huonolta, ja se on ehkä sitten se henkilökohtainen muotimoka :D Eli siinä mielessä tää on todella hyvä oppimisen väline, näkee itsensä ikäänkuin ulkopuolelta. Peilinkään kautta ei aina se todellisuus välity, koska visio on ja istuu päässä. Kuva kertoo niin paljon enemmän… Mä oon aina tykännyt kaikesta visuaalisesta, ja tänne blogiin kuvaamisen myötä oon oppinut paljon uutta myös siltä saralta. Ennen vihasin olla valokuvissa, pidin itseäni todella rumana ja tuntui että kaikki ne epäkohdat joita koin kehossani olevan, tulivat moninkertaisina esiin valokuvissa. Häpesin näyttää julkisesti esimerkiksi käsiäni, koska lapsuudesta saakka sairastamani nivelreuma on jättänyt niihin jälkensä, eikä niitä voi hyvällä tahdollakaan sanoa näteiksi. Tän blogin ja asukuvien myötä oon oppinut hyväksymään itseni sellaisena kuin olen, ja oon myös paljon itsevarmempi oman kehoni suhteen. En pakene enää kun valokuvia otetaan, ja viis veisaan siitä kuka mun kädet näkee :D Tää on myös tuonnut tosi paljon uutta sisältöä mun elämääni. Oon oppinut valtavan paljon uutta monesta asiasta, koska juttuja kirjoittaessa pitää toki tehdä taustatukimusta niistä asioista joista ei itse niin paljoa tiedä. Ja se että päätin alkaa kirjoittaa myös englanniksi on taatusti kasvattanut mun sanavarastoa huimasti.
What have I got from writing this blog?
A huge amount of different kidns of things. I feel like my own style has devellopped since starting this, and it still is. No one can avoid fashion disasters, and when you see your self in pics, they come more real. Not that fashion has any rules, at least in my point of wiew. There are so many different tastes, and I sure don’t feel like I can tell anyone that now you’re a total disaster since that someone might think it’s perfect… what I mean is that when I notice that something I wear just don’t look that good in my eye, that’s what I consider a personal fashion disaster :D When you see that outfit in pics, you see your self like more from the outside. Even the mirror don’t give you that much, since the vision is so much in your head, that you might not see it for real from the mirror… I’ve allways liked visual things, and photographing to my blog has teached me a great deal of new things. I used hate pics of myself, I felt really ugly, and all the things I disliked in my whole body seemed to look even more ugly in pictures. For example, I was so ashamed about how my hands looked. You can’t say they’re nice in any good will, since the arthritis I’ve suffered since I was a kid has left the marks in them. But with this blog, I’ve learned to like myself as I am, and I’m more confident about myself. I don’t hide anymore if someone takes a picture, and I sure don’t care who sees my hands :D This has also brought so much new content in my life. I’ve learned so much about new things, since I’ve had to do research about the stuff I don’t know so much about. And the fact I’ve decided to write in english too, has made my vocabulary much more richer.
Tulevaisuuden toiveita blogin kannalta…
Mulla on todella paljon vielä opittavaa, niin monen asian suhteen, ja toivon että tän blogin kirjoittaminen auttaa mua sillä matkalla. Haluaisin kyetä antamaan teille parempaa sisältöä, niin kuvien kuin aiheidenkin suhteen. Tekstin taidan pitää samanlaisena kun sille tielle kerran nyt lähdin, eli kirjakieli ei tuu oleman tän blogin juttu, tai kieliopillisesti täydelliset lauseet :D Ehkä enemmän kuin mitään muuta, toivoisin saavani tutustua muihin bloggaajiin. Tällä hetkellä en nimittäin tunne yhtäkään ihmistä joka kirjoittaisi blogia. Mulla ei ole ketään ihmistä jonka kanssa jakaa blogiasioita, siis kirjoittajan näkökulmasta, ketään jolta kysyä neuvoa, tai jutella. En tiedä mitä kautta lähestyisin heitä, ja ehkä omalta osaltani jännitän enkä uskalla ottaa yhteyttä. Jännitän varmaan sitä, että he kuvittelisivat minun kalastelevan ”salaisuuksia” joilla saisin enemmän lukijoita tai jotain muuta oman edun tavoittelua… vaikka oikeasti haluaisin vain ihmisiä joiden kanssa keskustella tästä blogi maailmasta ja jakaa kokemuksia. Toivoisin myös viimeinkin uskaltavani vapaammin kirjoittaa sellaisista asioista jotka saattavat jakaa mielipiteitä. Tiedän että tässä on asioita joita en saa ellen tee itse niiden eteen työtä, kaikki on kiinni musta, ja toivon että uskallan…
Future hopes considering blogging…
I have so much to learn, in so many different areas, and I hope this blog will be my guide in that road. I’d like to be able to give you a better blog, in many ways, better pics, better posts in general. The text will be the same, since I started it like this, so no literary language or perfect grammary :D More than anything I’d hope to get to know other bloggers. At the moment I don’t know anyone who writes a blog. I’ve got no one who to share things about blogging, at the bloggers point of view. No one to ask help or talk about. I really don’t know how to contact them, and perhaps I’m a bit scared how they would take that. Would they just think I’m trying to get some ”secrets” out of them about how to get more readers and stuff like that… when all I really want is someones to talk about this world of blogging and share experiences. I also hope that I’ll get courage to write, about things that might share oppinions, more freely. I know it’s all to do with me. I’ll have to make these things happen, just wish I’d dare…
Kuvat/Pics: full-stop.net, mediawebapps.com, life-quotes.in, sekä erinäisten blogien bannerikuvista tehty kollaasi (Saara Sarvas, The Blonde Salad, Karina in Fashionland ja Yummy), google.com.