Making some sushi…
Mooooi! Johtuukohan se näistä ilmoista että ei oikeen jaksa koneella olla tai ylpäätään ajatella kirjoittamista? Tai sit mulla on vaan sellainen ”otan aikaa itelleni”-vaihe menossa 😀 Mulla ei ees kamera kulje mukana… Enkä jaksa edes alkaa miettii otanko asukuvia, koska asu on tylsästi päivästä toiseen shortsit ja toppi, tai jotain mahdollisimmän vähän kuumuutta lisäävää. Hiuksiakaan en oo jaksanut laittaa, joten ne näyttää sellaisilta… noh… luonnollisen pörröisiltä. Joku vois sanoa luonnolliselta surffitukalta, mut mä pysyn tossa luonnon pörrössä, sillä se nyt ei vaan tunnu mitenkään kuumalta, coolilta surffitukalta 😀 No ihan sama mikskä sitä sanoo, sillä ei sitä kukaan näe, sillä ne on kokoajan kiinni, hikoilun minimoimiseksi.
Hellooooo! I don’t know is it because of these hot weathers, but I just can’t sit still in the computer writing? Or do I have somekind of ”taking time to myself”-period going on 😀 I don’t even take my camera with, as I step out of the door… Don’t have the energy to think about outfits, as they usually are boring set of shorts and top. Haven’t done my hair, so it looks like… well naturally fuzzy. Someone might say natural surf hair, but I stay in that fuzzy, since it really doesn’t feel like hot, cool surf hair 😀 But anyway, no one sees it, as I tie my hair in a bun to minimize the sweating.
Parina päivänä on tullut käytyä biitsillä. Eka likkojen kaa, ja eilen sitten raahasin Manowarin-keikan jäljiltä krapulaisen unisen miehen vuosaareen rannalle. Mun biitsireissut on tosin sellasii max. 2 tuntii koska en jaksa enempää maata paikallani kuumuudessa. Onneks meidän eilisel rantavalinnalla tuuli hieman ja oli hyvä hiekkainen pohja jossa viitti vähän vedessäkin oleilla. Kotona meitä sit odottikin sushi kamat valmiina. Eli ei muuta kuin ekaa kertaa elämässä vääntämään sushia!
I’ve been at the beach in these few days. First with gals, and yesterday I dragged along R who was still a bit hangover tired from the last nights Manowar gig. My beach trips usually don’t take more than 2 hours or so, since I don’t have patient just lie there. Thank god our yesterdays pick of the beach had nice smooth sand base, so I also could spend some time in water too. At home we had these sushi stuffs waiting. And we were ready to rock and make some sushi for the first time in our lives!
Tää oli tosiaan meille molemmille eka kerta kun tehdään sushia ite. Mä oon jotenkin aina jännännyt kovin sen tekemistä, koska se riisin teko jo kuulostaa niin pirun vaikeelta. No monelta suunnalta tulleiden ”ei-se-oikeesti-oo-laisinkaan-vaikeeta-kommenttien” rohkaisemana päätin sitten yllyttää tuon miehenkin tähän hommaan. Sehän ei raakoja kaloja maistele, eikä äyriäisiä tai mereneläviä, joten solidaarisuudesta hänen ällötyksiään kohtaa, päätettiin että täytetään sushit riisillä, tonnikalalla, tuorekurkulla, avokadolla ja tuorejuusto-wasabi tahnalla.
As I told, neither of us have done any sushi ever. I’ve allways thought it would be so hard to do because of the rice and all that rolling. After I received many comments about how easy it actually is, I decided give it a go. And ofcourse forced my darling R to do this with me :D He doesn’t eat raw fish, shellfish or actually any suspicious seafood. So as a loving and compromising wife I decided to fill these rolls with rice, tuna, cucumber, avocado and a mixture of wasabi and creamcheese.
Toi levitys ei ehkä oo mikään varsinainen taidon näyte, mutta eikös se lopputulos oo tärkeempää… tai no jos ei sekään niin onnistunut oo, niin ainakin se maku :D Toi riisin valmistaminen mua pelotti eniten, ja se sujuikin sitten ihan hyvin loppujenlopuks. Ei palanut pohjaan tai sattunut mitään muutakaan katalaa. Mulle ei ihan selvinnyt se syy miks tuo riisi pitäis äkkiä jäähdyttää, joten hetken sitä viuhkalla huidottuani, päätettiin Rn kanssa yhteistuumin että ”joo, on se varmaan ihan hyvää näinkin”. Myös riisiviinietikan määrä oli hieman hakusessa, mutta maistelemalla sekin onnistui. Ja onneks päätettiin tuo wasabi sekoittaa tuorejuustoon! Se pehmens makua kivasti, joten sitä saattoi lykkiä hieman enemmän tonne väliin.
The spreading of those fillings may not be so beautifull… but does it really matter, the taste is more important :D As I told, I was a bit nervous about preparing the rice, but it went all well after all. I really didn’t quite get the reason why it should be cooled down fast… so after few minutes of hard swinging of fan, we decided together ”it is propably just fine”. Also the amount of ricevinegar was a bit of an questionmark to us, but managed to get the right amount by tasting it. I’m also very glad we decided to mix the wasabi in that cremcheese, so it was a bit smoother, and you could put it a bit more to make those bites more moist and tasty.
Kyllä noi mun mielestä ihan ok susheja on noin niinku ensikertalaisen vääntämiksi. Ja parasta toki oli että R, joka näihin hyvin skeptisesti suhtautui, sanoi että olipa hyviä, paljon parempia kuin osas odottaa. Ja ennenkaikkea, paljon parempia kuin ne valmiit ravintolan sushit joita mä kerran tilasin ja pakotin hänet maistamaan :D
I think we did okay, as a first timers. And the best thing was that R told he was positively surprised how good these were. And the best comment from him was that these were much more tasty than the ones in restaurant he tasted. And I agree, haven’t taste sushi that much either, but these were better than those ones he were refering :D