As I See It

23.8.2013 mira p

Asiakaspalvelu huipussaan Bikbokissa ja kaikkee muuta kivaa…

Niin se mieli muuttuu kun sattuu tekemään kivan löydön! Mä meinasin vielä eilen laittaa sinne tupareihin sen mun Diana Orving mekon, mutta tänä aamuna ku lähdin toistä niin törmäsin johonkin joka sai mut miettimään uudemman kerran tätä asiaa 🙂

So, now I think I’ll have to consider again about wearing that Diana Orving dress in those housewarming parties, just ’cause today morning after leaving work, I bumped in to something that might have changed my mind 🙂

Tossa vähän ensimakua siitä mitä se mun asu saattaa sisältää, säästä ja mielestä riippuen tietenkin. Tuollaista nahkaista ja vekattua (keinonahkaa kylläkin…). Löysin reissullani Stockalta noita IsaDoran Sugar Crush kynsilakkoja. No en mä niitä kovin aktiivisesti oo etsinyt, mutta nappasin tollaisen kivan merenvirhreän mukaan kun nyt satuin noi bongaamaan. Ajattelin myös vihdoin ja viimein testata tuota L’oréalin cc-voidetta vihreenä versiona, eli tuonhan pitäisi sitten ihon punaisuutta poistaa. Saa nähdä miten käy. Mä vaan en oo mikään meikkivoiteiden ystävä näin kesä aikaan kun tuntuu että kokoajan naama hikoo (joo, mä hikoon kaikkein eniten naamasta, muualta en juurikaan, mut naama on aina litimärkä) ja meikit tottakai sitten valuu.

Here is some sneak peak about what my tomorrows outfit might consist, ofcourse depending on a weather and a mood I’m in. Something leathery and pleated (PU actually…). In a same trip to Itis I found those Sugar Crush nailpolishes from IsaDora and grabbed along nice greeenish blue one. I also thought it’s time finally test those cc-creams, and picked that green one from L’oréal. It’s suppose to cover a redness in your skin, we’ll see about that. I actually don’t like foundations in summertime ’cause I’m sweating from my face (nowhere else that much, but lots of from my face, and that really sucks) and then the foundation runs off and all those not so nice things.

Toi Sugar Crush lakka tekee kynteen sellaisen karkean sokerisen pinnan. En malta oottaa et ne mun uudet aurinkolasit tulee, toi sävy on varmaan aika kiva niiden kanssa. Siel oli hieman enemmän turkoosimpikin joka olis ollu ehkä viel parempi, mut tän sävyn intensiivisyys viehätti mua. H&M:stä oli pakko ostaa tuo leijonanpää (vai mikälie pantteri onkaan) huulikiilto koska oon niin höpsönä kaikkeen mikä liittyy kissoihin ja kissaeläimiin. Tuossa meikkien alla on muuten Bikbokin alelöytö. Pakko ylistää tässä nyt samalla Bikbokin henkilökuntaa. Mä menin kokeilee erilaisia neuleita tänä aamuna Itiksen Bikbokkiin (toiveena löytää nude, beige tms pörröinen muhkea neule), ja sain tosi hyvää asiakaspalvelua niinkuin siellä aina saa. Mutta nyt kun sitten jäin jaarittelemaan toiselle myyjälle yhestä neuleesta jonka missasin heidän aleissa tän kuuluisan pähkäilyni takia, niin ystävällinen myyjä alkoi etsimään nyt sitten mulle jotain vastaavaa. Sitten siihen tuli toinen myyjä joka oli kuullut meidän keskustelun ja kertoi että hän oli siirtänyt takahuoneeseen eilen joitain tuotteita pois myynnistä ja niiden joukossa oli musta ja vaalea neule jotka kuulosti senkaltaiselta jota olin haikaillut. No sitten tää eka myyjä meni sinne taakse tonkimaan ja toi mulle tän ihana pörröisen nuden/puuterin värisen neuleen, ja se makso vaan 9e 🙂 Ei ollut se sama jota aikoinaan katselin, mutta erittäin hyvä vastine. Kiitos itiksen Bikbok ja tämän aamun myyjäkaksikko <3

That Sugar Crush nailpolish gives your nails a rough, sugary surface. I just can’t wait those sunglasses I ordered to arrive, ’cause I’ll just bet that this nailpolish colour is just perfect with them. There was a bit more turquoise one, but the intensity of this colour pleased me more. From H&M I just had to buy that lionhead (or panther…) lippgloss ’cause I’m just a sucker for anything that had to do with cats, or felines ingeneral. Underneath those cosmetis is a bargain knit from Bikbok. Now I’ll have to complimet the shop assistants in Bokbok. This morning I went to look for a knit in Itis Bikbok (trying to find a nice nude, beige etc. fluffy knit), they were polite and nice as allways. But this time I started to talk about the knit I missed in sales, thanks to my habbit to think too long. The sales assistant tried to find me something similar. Then the other assistans came to us as she heard our conversation and told that yesterday she moved some knits from the shop to the backroom, and among those stuff there was one black and one nude knit that sounded they could be something I was looking for. So this first assistant went to backroom and started to go through the stuff and after a while she came to me with this nude/powdery fluffy knit. And it only cost 9e. It’s not the one I spotted earlier, but a damn good substitute. Thank you Bikbok Itis and you two girls who were working there in this morning <3

Tässä näkyy nyt viel eri valoissa tuo kynsilakka, salamalla ja ilman. Oikee väri menee ehkä eniten tuohon salamalla otettuun yksittäiskuvaan joka on ylempänä, ei kuitenkaan oo ihan noin vihreä. Värin numero on muuten 128 ja nimi Ocean Crush jos jotakuta kiinnostaa 🙂 Eipä sitten sen kummempia tälläkertaa. Saa nähdä mitä mä nyt sit loppujen lopuks huomen laitan päälle… Näätte sit viimeistään sunnuntai aamuna 🙂

Here is the nailpolish in different lights, with and without a flash. The real colour I have to say is propably closest that upper single picture of the nailpolish. Not quite so green, but not as lame as the one below. Colour is Ocean Crush and number is 128 if you are interested. So i guess that was all this time. I’ll wonder what will I wear tomorrow afterall… Well, you’ll see it in the sunday morning at the latest 🙂

Avainsanat: kosmetiikka, kynnet, muoti, ostoksia

Muoti Oma elämä Ostokset Trendit

22.8.2013 mira p

Sinä olet oman kehosi asiantuntija!

Mietin tässä viikon verran viitsinkö tästä asiasta kirjottaa. Kiinnostaako ketään lukea ällöttäviä asioita. Mutta nyt pähkäiltyäni aikani, tulin siihen lopputulokseen että kirjoitanpa kumminkin. Tässä vaan tulee niin hyvin ilmi se että kyllä ihminen itse tietää ja tuntee kehonsa vaikka onkin pakotettu uskomaan (tai no ei uskomaan voi ketään pakottaa) mutta toimimaan siten kuten lääkäri päättää.

For about week I pondered should I write this post. I wondered does anyone like to read gross things. But now, as I’ve thinked this through, I desided to write. This just brings up so well that you know your own body, and how people are almost forced (well you cannot force anyone to believe, but I think you know what I mean) to belive that doctors are allways right.

Tää juttu alkaa siitä että mulle tehtiin vasemman käden sorminivelien puhdistuleikkaus joskus about 15 vuotiaana. En sen kummemmin tuohon leikkaukseen tässä nyt mene. Mutta sitten kun tuosta operaatiosta oli kulunut jokunen aika niin musta alkoi tuntumaan että mun nimettömään sormeen on jäänyt tikin palanen tai jotain sisään. Ne ei kai silloin olleet kaikki vielä niitä itsekseen sulavia tikkejä. Mul oli semmoinen pieni patti siinä nivelen päällä ja tuntui että siellä ois jotain sisällä. No menin lääkäriin ja toin tunteeni esiin. Muutaman kerran kun asiasta valitin niin mulle varattiin aika ja lääkäri puudutuksessa sitten aukas sormen ja totes että ei siellä ole yhtään mitään (vähän siihen äänensävyyn että mitäs tuut turhia valittaa ja kuluttaa kaupungin rahoja vainoharhaisuutes takia). Yhä vielä tän jälkeenkin mä olin sitä mieltä että siellä oli jotain, mutta minkäs teet kun lääkäri toisin toteaa.

This all starts with my operation where they cleaned my left hands (fingers) joints. I have had arthritis since I was approximately 2 years old. But this operation was made when I was about 15 years old. I’m not telling you about this operation, but what happened after it was done and scars were healed. I allways had this feeling that in my ring finger, there was something inside of it, somethin that doesn’t belong there, left in there after the operation. There was this small lump and it vas bothering me. Couple of times I went to the doctor and complained about it. I guess he finally had enough and booked me a time for a new operation to check it out. He opened it and said that there was nothing (It almost felt like he was angry,’cause I was so stupid and made them spend money for nothing). And after all that I still felt there was something inside. But what could I do, doctor was very strict and said there was nothing.

No vuosia meni ja tää patti pysy vaan sormessa, välillä tulehtuen hieman ja silloin sieltä tuli vähän sellaista kirkasta nestettä ja sieltä pilkotti jotain tummaa. Mietin että mikä hemmetti se on, voiko se olla osa jotain mun suonta, hermoa tms. Välillä puristelin sitä mutta ei sieltä mitään tullut muuta kuin sitä nestettä ja joskus vähän verta. Ei ennenkuin viime viikolla. Se patti tulehtu taas ja yks päivä nysväsin sitä ja tunsin jotain hieman terävää, menin ikkunan eteen kunnon valoon ja otin pinsetit, ja voi vittu sentään! Vedin sormeni uumenista noin 1,5cm pitkän tikin palasen!!! Kuka helvetti on ollut oikeessa kaikki nää vuodet!!! Voin sanoa että hieman pisti vihaksi. Menin näyttämään R:lle sitä tikkiä, sekin oli ihan järkyttynyt, sitten onnistuin tiputtamaan sen parvekkeen lattialle ja hävittämään sen, muuten olisin ottanu kyllä kuvan siitä ja ehkäpä myös tehnyt pienimuotoisen kirjelmän jollekkin joka potilasasioita käsittelee…

Well yeras gone by and that lump stayed in my finger. Sometimes getting a bit infected. Those times there was a bit of light fluid coming out of it. I also saw something dark in there, but I just couldn’t be sure was it part of me or something else. Nothing came out, exept that fluid and sometimes a bit of blood. Not untill last week. The lump infected once again and I felt something hard inside of it, I was squeezing it and felt somethin. I took a tweezers and pulled out 1,5cm long piece of old stitcing thread!!! Who the fuck was right all these years!!! I can honestly say I’m a bit pissed. I went to show that piece to R and he was quite upset too. Then I dropped that piece in our balcony floor and couldn’t find it anymore. Otherwise I would’ve take a picture of it, and propably have write a quite angry letter to someone who takes care patient welfare…

Toivottavasti ei ollu liian ällöttävä teksti. Mutta muistakaa hyvät ihmiset että te tunnette oman kroppanne, te ootte asiantuntijoita sen suhteen. Sanoo lääkäri mitä sanoo. Älkääkä antako periks jos oikeesti tuntuu siltä että nyt ei oo asiat ihan kunnossa vaikka lääkäri niin väittääkin. Lääkärit on myös ihmisiä ja ne voi todellakin erehtyä! Tää oli vaan tikin palanen ja ei niin iso juttu, mutta kyse olis voinu olla myös jostain vakavammasta. Eli pitäkää huoli itsestänne.

I hope this wasn’t too grosse to read. But remember, you know your own body, you are experts in that thing. Whatever doctors might say. If you feel something is wrong, keep going and asking another opinion. Dotors are humans too, and they also can make mistakes too! This was only a piece of thread inside my finger, but sometimes it can be something much more serious. So take care of yourself.

Avainsanat: terveys

Suhteet Oma elämä Terveys Ajattelin tänään