Tämän tekstin kirjoitin aamulla, mutta täällä oli teknisiä ongelmia, johtuivatko sit mun koneesta, yhteydestä vai mistä, en tiedä. En siis voinut kirjoitusta silloin postata. Joten teen sen nyt, mitään muokkaamatta tms.

Huomenia kaikille. Heräsin taas kukonlaulun aikaan, tai no, puol kuuden maissa 🙂 Kai se kukko ois oikeesti jo aiemmin laulanu jos tääl semmosia olis. Jokatapauksessa, aloin sitten katella eilen nauhottamiani sarjoja ja ryystää kahvetta. Olin nauhottanu, eiku siis tallentanu (ihminen joka on elänyt vhs aikaa ei meinaa millään muistaa ettei enää nauhoteta vaan tallennetaan :D) Gene Simmonsin perhekalleudet, ja siinä näytettiin paljon matskua perheen aiemmilta ajoilta jolloin lapset oli viel ihan nuoria. No kattelin tätä herra Simmonsin avokkia ja nyt taas näkyi niin selkeästi, että kyllä ne vuodet tuo ihmiseen sitä ”jotain”. Toki myös niitä ei toivottuja kuten rypyt ja kai se painovoimakin nassulle ja kropalle jotain tekee. Mutta siis pointtina oli että kun katsoi Shannonia nuorempana, hän oli kuin tyhjä taulu. Jotenkin sieluton ja perus hollywood blondi joita on 12 tusinassa (menikö se noin se sanonta?). Kaunis nainen tietenkin jo silloin ollut, mutta kuten sanoin, blank canvas… Nyt kun vuosia on tullut hälle lisää, on myös nainen mun mielestä ihan selkeesti persoonallisemman ja kauniimman näköinen. Enkä meinaa nyt mahdollisia kirurgin tekosia (en siis tiedä onko sellaisia hänelle tehty, luultavasti kun hollywoodista ja julkkiksesta on kyse), vaan sitä iän tuomaa ”jotakin”.

Pariskunta aikoja sit ja lähempänä nykyisyyttä

Mä totisesti toivon että itse myös ikääntyis tollei, et ikäänkuin ”kypsyis kuin hyvä viini”. Kuulisin mielelläni viiskymppisenä että joku sanois mun olevan kauniimpi kuin parikymppisenä. Toki nuorena on on freessi ja hehkeä, mutta vanhempana mun mielestä kasvoilla on enemmän luonnetta.

Nuori Shannon

Vanhempi Shannon

Onhan toki oletettavaa että nainen on ”jotain” kasvoilleen aikojen saatossa tehnyt. On varmaan aika harvassa ne amerikkalaiset julkkikset jotka eivät mitään olisi itselleen tehneet. Enkä moralisoi sitä mitenkään. Jos itselle tulee siitä parempi fiilis niin mikä ettei.  Ikävä vaan että siellä ne paineet siihen faceliftiin tai vaikka isoihin rintoihin on melkoisen kovat. Että varmaan noita operaatioita tehdään enemmän muiden kuin itsensä takia. Itse monia leikkauksia läpikäyneenä en näe sitä niin isona juttuna. Vaikka onhan leikkaus aina riski. Munkin naama on erilainen leikkauksen takia nyt kuin teininä, vaikka se leikkaus johtuikin terveydellisistä syistä. Ehkäpä mä olisin jossain tilanteessa jopa valmis vaikka korjauttamaan epäsymmetrisen nenäni joka jäi muistoks tuosta leikkauksesta. Mutta ei se mua niin paljoa häiritse enää nykyään että siihen rahaa laittaisin. Eli jos vaikka ilmaseks saisin niin sit saattaisin ehkä harkita…

Nuori Shannon

Vanhempi Shannon

Meinaan vaan että kun niin paljon puhutaan luonollisesta kauneudesta ja kritisoidaan kosmeettisia toimenpiteitä, niin kyllä mä kuitenkin myös ymmärrän niitä ihmisiä jotka niitä tekee. En ite menis esimerkiks rasvaimuun, tai rintojen kohotukseen/suurennukseen, ellei siihen olis äärettömän hyvin perusteltua syytä (no mulle tää hyvin perusteltu syy tarkoittais luultavasti jotain terveyteen tai hyvinvointiin liittyvää, että silloin se varmaan ei enää oliskaan pelkkä kosmeettinen toimepide). Mun on ehkä helpompi käsittää kasvoihin kohdistuvat toimenpiteet, koska mulle on itselle tehty toi leikkaus (täällä juttua), ja siitä on jäänyt tosiaan se että kasvot ovat epäsymmetriset ja nenä vino. Se oli mulle nuorempana aika arka asia, ja häiritsi mua kovin. Nyt en enää juuri asiaa ajattele, paitsi silloin kun esimerkiks valokuva on otettu niin että se korostaa epäsymmetrisyyttä tms. Mutta ei se oo todellakaan enää mikään iso juttu. Oon suoraan sanottuna aika sinut itseni kanssa, ja tää blogin kirjoittaminen ja se että uskallan nykyään laittaa rohkeesti omia kuvia tänne, on auttanut osaltaan myös siinä että hyväksyn itseni täysin tällaisena kuin olen. Ennen kartoin kameraa, mutta tää on tavallaan koulinut mua siinä mielessä, että enää en karkaa kun kamera kaivetaan esiin 🙂

Vanhempi Shannon

Mä oon huomannu että mun silmien ympärillä alkaa olee ryppyjä, ja noi naurun aiheuttamat juonteet on syventyneet. Mutta nehän vaan kertoo siitä että on ollut hauskaa. Se kertoo eletystä elämästä ja kertyneistä kokemuksista. Mun toive tosiaan olis se että vois viiskymppisenä katsoa peiliin iloisena ja tyytyväisenä, ja todeta että olen nyt huomattavasti kauniimpi kuin parikymppisenä.

Tää oli taas tämmöinen hajanainen, hypin-asiasta-kolmanteen-kirjoitus, mutta tää tuli vaan mieleen näin aamusella ja annoin palaa 🙂 Mitä mieltä te ootte kosmeettisesta kirurgiasta?