”Lupaukset” ei pidä…
Mä oon päättänyt, luvannut itselleni, jo jonkin aikaa sitten että nyt pyrin olemaan ostamatta yhtään mitään turhaa. Toisaalta, mikä on turhaa? Liian vaikee määritelmä. Onko turhaa ostaa toinen samanlainen Guessin lompakko jonka jo omistaa (eri kuosissa vaan) jos sen saa tosi halvalla ja jos on tullut siihen lopputulokseen mietteissään että se malli on maailman paras lompakkomalli jota takuulla tulee käyttämään lopunelämää. Eikös se silloin vain ole järkiostos koska jossainvaiheessa se jo olemassaoleva lompakko kuluu puhki ahkerassa käytössä, ja nyt on toinen edullisesti saatu valmiina odottamassa, eikä tarvitse täydellä hinnalla sitä liikkeestä hankkia (mikäli kyseistä mallia enää edes valmistetaan). Tai jos niitä vaihtelee niin silloin molempien käyttöikä pitenee.
Tai onko turhaa ostaa taas yksi kello lisää vaikka niitä on jo tarpeeksi vain siksi että se kellotaulun sininen väri on niiiiin ihana? Jos saa edullisesti tavaran jota ei täydellä hinnalla raaski ostaa, jos se kyseinen tavara ei ole pakollinen, onko se turhaa, vai järkiostos? Siis kyllähän mä sen tiedän että en tarttis 90% mun laukuista, kengistä, vaatteista, koruista jne. Mutta toistaalta, ei ne myöskään ole turhan panttina käyttämättöminä… Niitä käytetään ja rakastetaan ja ne saa hyvälle mielelle. Materialistiko? Joo, jossain määrin kyllä, mutta ei se ole se tärkein asia, mä tulen toimeen ilman niitä kyllä, mutta… Ei ei, liian vaikeeta pohdintaa…
Tai onko turhaa ostaa konjakin väriset nahkasaappaat jos omistaa jo muita ruskeita saappaita mutta ei niitä konjakkisia? Tällä mä pohjustan mun äskeistä impulsiivista tekoa jota R ei takuulla tule ymmärtämään, enkä häntä siitä syytä, koska mä ymmärrän myös sen miehisen katsantokannan että mihin helkkariin tuo nainen tarvitsee muka aina eri asuihin mätsäävät kengät… No anyway, sähköpostiin tuli nimittän hetki sitten Brandosin mainos jossa ilmoitettiin että viimeisiä pareja -50% täältä.
Puolustuksena tälle teolle mun on sanottava että mä olen oikeesti sivusilmällä jahdannut konjakin värisiä pitkiä saappaita jo viime syksystä. En kuitenkaan halua maksaa itseäni kipeeks, enkä myöskään tyydy mihinkään ”no on nää ihan ok” saappaisiin. Ei oo montaa päivää siitä kun Brandosilla SPM:n Niagara buutseja taas katselin ja ja kuolasin miettien että noi olis kyllä NE saappaat. Mutta 140e on silti iso raha ja päätin unohtaa homman. Nyt menin ton alen innoittaman katsomaan, ja perkele sentään, ne saappaat oli 69e ja niitä oli just 38 koko. Otin ne. En pyytele anteeks enkä selittele, ne vaan on niin…
Ja eikö nahkasaapas oo ikuinen jos sitä hoitaa kunolla 😀
