Kampaamon perustaminen – olisiko minusta siihen?
Kampaamon perustaminen on suoraan sanottuna aika simppeliä. Kampaamon menestyminen taas riippuu monesta asiasta, joita yhdistää yksi kriittinen seikka – se ihminen, perustaja itse.
Tyypillisesti, lähes 100 % tapauksista, kampaamon perustaa hyvä kampaaja, jolla riittää omaa asiakaskuntaa ja näkemystä siitä, millainen on hyvä kampaamo.
Se, että on todella hyvä tekijä, ei välttämättä tarkoita, että on myöskin hyvä toimitusjohtaja, talouspäällikkö, markkinointipäällikkö, henkilöstöpäällikkö, kouluttaja ja talonmies. Suuremmissa yrityksissä näitä rooleja jaetaan useamman ihmisen kesken, mutta pienyrityksessä liikkeenjohtaja on näitä kaikkia.
Johtajan työ kaikkine kulmineen vie aikaa ja eroaa kampaajan päivittäisestä työstä merkittävästi. Yrittäjyysnero Michael E. Gerber maalaa kirjassaan The E-myth revisited tummanpuhuvaa kuvaa skenaariosta, jossa tekijä, joka ymmärtää liiketoiminnan teknisen työn, ajattelee ymmärtävänsä myös sen liiketoiminnan, jolla tämä työ tuotetaan. Hän varoittaa luomasta itselleen uutta työpaikkaa, kun pitäisi luoda kannattavaa liiketoimintaa. Tässä hän osuu mielestäni naulan kantaan! Se ei todellakaan mene niin, että perustanpa tässä kampaamon ja jatkanpa sitten normaalisti näitä kampaajan hommia siellä.
Kaiken voi kuitenkin oppia, kun intoa riittää. Jokainen liikkeenomistaja on ollut joskus uransa alussa ja opetellut ottamaan haltuunsa kaikki uudet roolit. Ratkaisevaa on palo ja halu!
Olisiko minusta liikkeenjohtajaksi?
Jos pohtii oman liikkeen perustamista, seuraavat kysymykset voivat auttaa päätöksen tekemisessä:
- Mistä työtehtävistä nautin ja mihin haluan käyttää aikani?
- Olenko kiinnostunut johtajan työstä?
- Jaksanko toimia työssäni esimerkillisesti?
- Löytyykö minulta halua oppia johtamiseen ja yrittäjyyteen vaadittavat asiat ja kehittyä näissä osa-alueissa?
- Haluanko laittaa aikaani googlaamiseen, kirjojen lukemiseen ja itseni kouluttamiseen?
- Kestänkö yksinäisyyttä ja onko minulla rohkeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä?
- Haluanko ottaa muut ihmiset ja heidän toiveensa huomioon päätöksiä tehdessäni?
- Jaksanko kehittää toimintaani ja pysyä mukana kilpailussa?
- Haluanko pysyä mukavuusalueella vai onko katseeni tulevaisuudessa?
- Saako muutos minut innostumaan vai ahdistumaan?
- Haluanko rahat tililleni heti vai kykenenkö elämään säästeliäästi, kunnes liiketoiminta alkaa kukoistaa?
- Haittaako minua, jos ehdin tekemään vähemmän asiakastyötä ja saan sen myötä pienempää kuukausikassaa, jos tiedän, että osa tuloistani tulee ammatinharjoittajien vuokrasta ja tuotemyynnistä?
- Haluanko tätä ihan valtavasti?
Liikkeenjohtajan rooliin on myös yksi perustavanlaatuinen vaatimus. Se on sisäsyntyinen halu ottaa muut ihmiset mukaan toimintaan ja ymmärtää heidän merkityksensä liiketoiminnan menestyksen kannalta. Ihmisihmisyys (engl. people person) tulee herkästi luonnostaan ja sen opetteleminen on haastavaa, muttei mahdotonta.
- Mikäli siis perustaa yrityksen, johon aikoo ottaa muitakin, on hyvä pohtia vielä seuraavia kysymyksiä:
- Pidänkö ihmisistä vai ärsyttävätkö muut ihmiset minua herkästi?
- Pitävätkö ihmiset yleensä minusta?
- Haluanko käyttää aikaani muiden opastamiseen ja motivoimiseen?
- Jaksanko kuunnella muita?
- Pystynkö luottamaan muihin?
Mikäli johtajan homma tuntuu omalta, en voi muuta kuin kannustaa lämpimästi ja toivottaa menestystä koitokseen! Edessä on elämänmittainen koulu, joka antaa tosi paljon. Johtajan hommassa ensimmäinen askel on selvittää, mitä tehtäviä uuteen pestiin sitten oikein kuuluu! Mm. näistä johtajan työtehtävistä ja paljon muusta puhun Tekijänsä näköinen – Yrittäjän opas kauneus- ja hyvinvointialalle -kirjassani, josta voit lukea lisää täältä.
Kiinnosteleeko oma putiikki? Mitkä seikat hidastaa tai vastaavasti antaa vauhtia päätöksentekoon?
Meeri