Haaveammatti: Parturi-kampaaja

Varoitus: tämä teksti sisältää henkilökohtaista vuodatusta.

Aloitin tämän blogin kirjoittamisen viime syksynä, jolloin aloitin kampaajakoulun. Lopullinen päätös koulun aloittamiseen syntyi hetken mielijohteesta viime vuoden tammikuussa, vaikka olenkin halunnut kampaajaksi koko elämäni. Vanhat ystäväkirjat todistavat, että jo 8-vuotias Meeri sen tiesi: ”Haaveammatti: parturi-kampaaja”.

Mikä tätä päätöstä sitten aikanaan lykkäsi? En tiedä, mutta matkalla on ainakin sattunut ja tapahtunut. Kävin opiskelemassa pitkän kaavan mukaan Jyväskylässä ekonomiksi. Pääsin pakollisen ohjelmointikurssin läpi vain, koska tentissä sai olla kirja mukana. Siirryin työelämään jo opiskeluaikana, ja aika pian valmistumisen jälkeen tajusin, ettei minun pääni kestä toimistossa istumista ja ohjelmoijien kanssa väittelyä. Muistan, kun eräänä tuskaisena itkuaamuna kitisin silloiselle poikaystävälleni, että voi kun saisin vaan tehdä tukkaa! Tästä blogini nimi.

2008 – Valmistujaislahjaksi sain opiskelukavereilta maaleja, joilla piti piirtää ainejärjestömme pingviini-maskotti

Siirryin IT-alalta kertaheitolla osa-aikaiseksi vaatekauppaan ja olin niin fiiliksissä. Tulot tippuivat neljännekseen, mutta mitä siitä! Sain parhaat ystäväni Jyväskylän Gina Tricotista ja he kulkevat matkassa edelleen. Etenin parin vuoden päästä tänne Helsinkiin, vaateliike Mangoon, jossa olen nyt hengaillut myymäläpäällikkönä muutaman vuoden. Olin hirmu otettu ja ylpeä nousujohteisesta menosta ja näin kasvavassa yrityksessä paljon etenemisvaihtoehtoja.

Kuitenkin, kaiken kaikkiaan yli 5 vuotta vaatekaupassa on tehnyt minun kohdallani tehtävänsä ja päätin tehdä isomman muutoksen vielä toisen kerran. Ihmisten reaktiot kampaajan uran valinnasta olivat täydellisen kaksijakoisia: osa nauroi suoraan päin naamaa, osa oli uskomattoman innoissaan ja haaveilivat itsekin rohkeudesta tehdä vastaavanlainen päätös. Naurajille en kokenut mitään tarvetta selitellä päätöstäni: he joko ovat jo unelma-ammatissaan ja ovat aina olleet, koska eivät kykene käsittämään muutakaan vaihtoehtoa. Toinen mahdollisuus on, että heille muiden ihmisten mielipiteet ovat omaa onnellisuutta tärkeämpiä ja status muiden silmissä on ainoa keino pitää oma lippu korkealla. (No joo, aikamoista yleistystä, mutta menköön, poikkeuksia löytyy varmasti.) Innoissaan olevien henkilöiden kanssa olemme viettäneet pitkiä iltoja keskustellen siitä, miten tärkeää on löytää oma juttunsa. Vain tekemällä sitä, mitä ihan oikeasti itse haluat, ihan millä tahansa elämän osa-alueella, voit olla tyytyväinen itseesi ja olla onnellinen itsesi kanssa. Itsensä toteuttaminen on todella voimaannuttavaa ja energiaa tuovaa, vaikka niitä asioita edeltäisi vaikeitakin ratkaisuja.

2009 – Ihania Gina-tyttöjä

Viimeinen vuosi on nytmennyt aika haipakkaa. Syksy opiskelin työn ohessa ja tämän kevään olen tehnyt kampaajan töitä työn ohessa. Jaksoin 60-tuntisia viikkoja vain, koska tiesin koko ajan mihin olin pyrkimässä, ja koska iltatyöt ja -koulut olivat pikemminkin energisoivia kuin kuluttavia. Silti lienee paikallaan pyytää anteeksi ja kiittää sydämenpohjasta avomiestäni, joka jaksoi tehdä ruoan joka ilta sekä kuunnella ajoittaista kiukutteluani, jonkalaista vain väsymys voi tuottaa.

Olen onnellinen, että tein päätöksen kampaajaksi ja yrittäjäksi ryhtymiseen, sillä tiedän nyt olevani omalla alallani: työ ei tunnu työltä, haluan oppia kiihkeästi lisää ja kerätä mielettömiä kokemuksia. Mikään askel tällä matkalla ei ole ollut turha, vaan ne pikemminkin auttavat katsomaan alaa hyvin laajalta skaalalta. Näen kampaajan ammatissa aivan suunnattoman määrän erilaisia polkuja, joista valita ja kokeilla. Minulla tuppaa olemaan taipumus omien rajojen etsimiseen ja yrittäjyys antaa tälle ominaisuudelle pelottavan lennokkaan ilmapatjan.

Kaikilta alanvaihdosta haaveilevilta haluan kysyä: Mitä menetettävää sinulla on? Mitä sitten, jos idea ei ollutkaan hyvä? Katuisitko vanhempana, jos et koskaan uskaltanut edes kokeilla? Sinä saat muuttaa mielesi ihan koska tahdot.

2012 – Kovin totisena, mutta salaa super-innoissaan laittamassa Barbe-Q-Barbiesien tukkaa kuvauksissa

Tänään ollaan taitekohdassa. Huomenna on viimeinen työpäiväni Mangolla, kiitos kaikille ihanille tytöille todella rikkaista vuosista! Tiedän, että pidätte liput korkealla.

Aurinkoa!

-Meeri