Asia jota en koskaan kuvitellut tapahtuvan minulle
”Ja minähän en lenkkareita julkisella paikalla jalkaani koskaan laita.”
Noh.. Otsikosta voi jo päätellä, että kuinkas siinä kävikään. Heh! Näille lenkkareille löytyy oikeastaan kaksi tarinaa. Ensimmäinen niistä liittyy juoksuun. Viime keväänä ajattelin, että nyt kaikkien näiden vuosien jälkeen opettelen juoksemaan. Uutta harrastusta ei tietenkään voi aloittaa ilman asiaankuuluvia varusteita ja hankin nämä Asicsen juoksukengät. Muutaman kerran kävinkin lyhyemmillä ja pidemmillä lenkeillä, mutta alkuinnostuksen jälkeen lenkkarit jäivät kesäksi kaappiin.
Toinen tarina alkoi oikeastaan pari viikkoa sitten. Sain nimittäin poikaystävältäni synttärilahjaksi aktiivisuusrannekkeen. Aluksi ajattelin, että onko tämä nyt joku vihje… Nyt parin viikon käytön jälkeen voin todeta, että aktiivisuusranneke toimii minulle todella hyvin. Olen hyvin kilpailuhenkinen ja haluan joka päivä saada omat askeltavoitteet täyteen. Jos ennen kuljin hissillä meidän neljännen kerroksen asuntoon, niin nyt valitsen joka kerta portaat. Tilanne on eskaloitunut siihen, että olen jopa ruvennut kävelemään töihin aina, kun se on mahdollista! Jos joku näkee vaalen poninhännän ja värikkäät lenkkarit suhaamassa pitkin Helsinkiä, niin se olen minä!
Eilen tuli uusi ennätys 25 000 askelta!!