Huomioita
Kampukselle mentäessä
Kun orientoivat opinnot ovat takana ja luentoja on ollut kaksi on ehkä hieman outoa kirjoittaa yleistäviä huomioita yliopistosta ja opiskelusta täällä. Mutta aion tehdä sen silti. Alla olevat asiat tuli tajuttua niin nopeasti ja en usko, että ne tulevat muuttumaan syksyn aikana.
Valitsin syksylle kolme kurssia. Kaksi niistä ovat valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja saan hyväksiluettua ne suoraan osaksi maisteriopintojani Helsingissä. Lisäksi käyn akateemisen englannin kirjoituskurssin ihan vain prepatakseni englantia tulevaisuutta varten. Valtiotieteellisen kurssit ovat kummatkin englanniksi ja valitsin ne noin parinkymmenen vaihtareille tarkoitettujen kurssien joukosta. Laajuudeltaan ne ovat 10 ECT:tä eli opintopistettä. Vietän syksyn päntäten turvallisuusteorioita ja globaalia poliittista taloutta.
Kursseihin liittyvä hallinnollinen puoli sujui aika saumattomasti. Sain kesällä sähköpostin, jossa oli lomake, jonka avulla ilmoittauduin kursseille tiettyyn päivään mennessä. Samalla kun minut hyväksyttiin vaihto-opiskelijaksi, sain käyttöoikeuden yliopiston intraan. Intrasta löytyy netti-oppimisympäristö, johon kurssit ilmestyvät. Oppimisympäristöön on lisätty kursseihin liittyvää materiaalia ja aikataulut. Kaikki tärkeä siis löytyy sieltä.
Kahden luennon perusteella voisin sanoa, että luennointitapa on suhteellisen sama kuin Suomessa. Käytössä on sama akateeminen vartti kuin Suomessakin, mutta luennon keskellä pidetään 10-15 minuutin tauko. Luennot eivät kuitenkaan ole yhtä passiivisia, vaan opiskelijoilta odotetaan aktiivisuutta ryhmäkeskustelujen muodossa. Eron Suomeen tuo myös professoreiden pätevyys. Verrattuna kollegoihinsa Helsingin yliopistossa, osaavat luennoijat täällä oikeasti luennoida. Ja kyllä, tämä olo tuli jo ensimmäisten luentojen jälkeen.
Yleisellä tasolla opiskelu täällä on suhteellisen samanlaista kuin Suomessa. Kontaktiopetusta on parin luennon verran viikossa ja suurin osa on omatoimista opiskelua. Luettavaa on paljon, mutta tulee huomioida että kurssit kestävät koko syksyn ja ovat laajempia. Kumpaankin oman oppiaineeni kurssiin kuuluu noin 1200 sivua luettavaa ja se koostuu kirjoista ja artikkeleista. Yllätyksenä tuli se, että opiskelijat ennemminkin ostavat oppikirjat kuin lainaavat niitä. Kirjastojärjestelmä ei toimi aivan yhtä sujuvasti ja koska kurssit kestävät pidempään, ei kirjoja saa pidettyä koko kurssin aikaa itsellään. Kirjakauppoja taas löytyy joka kampukselta ja kirjat ovat kohtuuhintaisia. Myös käytettyjen kirjojen kauppa vaikuttaa olevan vilkasta.
Yleinen tunnelma tiedekunnallamme (joka sijaistee Helsingin tavoin ”keskustakampuksella”) on kiva. Säät ovat suosineet, joten opiskelijoita näkee paljon pihalla. Rakennukset ovat sokkeloisia, mutta pienellä etsimisellä kaiken tärkeä on löytänyt kyllä. Jokaiselle ainejärjestölle löytyy oma tilansa ja samoin koko tiedekunnalle oma iso biletilansa. Ruokaloita on muutama, mutta verrattuna unicafeehen ruoka on vähän huonompaa ja kalliimpaa. Tanskalaisilla opiskelijoilla näyttää olevan omat eväät mukanaan ja kantiineista haetaan lähinnä juotavaa tai kahvia. Yleisesti ottaen Kööpenhaminan yliopisto tarjoaa vaihtareille erittäin hyvät puitteet opiskeluun. Oheistoimintaan pääsen tutustumaan paremmin loppuviikosta, mutta opiskelijatoiminta vaikuttaisi olevan täällä lähes yhtä vilkasta kuin Suomessakin..
Kampukselta tultaessa
