Ladataan...
Ihana meri

Pyöräilen 25km, en lukitse pyörääni kun pysähdymme juomatauolle Bandidos-moottoripyöräkerhon (vai pitäisikö sanoa "rikollisjengin"?) tilojen viereen. Ohitseni kävelee komea tatuoitu mies kauluspaidassa, vaikka Auringossa on vihdoin to-del-la lämmin. 

Harmittelimme aikaisemmin ettei tullut otettua henkkareita mukaan, eikä voi ostaa bisseä. Puolessa välissä matkaa minun ei kuitenkaan tee mieli kaljaa, vaan sinkkivettä. Vähän energiaa ja ennen kaikkea sitä vettä. 

Töissä istutan sinivalkoiset orvokit yksin, koska työparini häipyy "hakemaan eväitä" läheisestä kaupasta eikä koskaan palaa. Ei kuitenkaan haittaa, koska istutus on kivaa ja se mitä muut tekevät samaan aikaan, tyhmää. Luukutan BMTH:n viimeisimmän, laulan mukana sivusilmällä vahtien ettei kukaan vierailija pärähdä paikalle. 

Saunassa perjantaina puhutaan seksistä ja rakkaudesta. Onneksi näistäkin voi puhua ilman tabuja jonkun kanssa. Ohrapirtelö nousee suloisesti päähän, kotona kiskon kaksin käsin vettä, nuudeleita ja herkkusieniä ja koisin lopulta 10h. Ihana ihana päivä. Yöllä kaupungissa tuoksuu ilmaan sekoittunut tupakka, suudelmat ja alkoholi. Ihan niin kuin pitääkin.

Ahkera minä paistaa lettuja aamupalaksi. Syön ne parvekkeella mustikoiden, banaanin ja vaniljajäätelön kanssa. Keitän teetä, koska ei vain ole tehnyt mieli kahvia hetkeen.

Teineillä on kädessään tutut tölkit, rätisevässä kaiuttimessa vanhempien lapsuusaikojen musiikkia (yllätys, I know), kirkuvat äänet ja sata tyyppiä joita halata. Katson Auringonlaskua, järvi on peilityyni. Tuntuu sillä tavalla vanhalta, ettei ole enää kiire nähdä maailmaa ja kokea ensimmäisiä kertoja. Ovat jo takana päin ja hyvä niin. 

Kerro minulle mitä tahansa ja minä kuuntelen. Vaikka sitten sitä punkkia, joskus jopa pidän siitä.

Mitä enemmän aikaa kuluu, sen helpommaksi kaikki muuttuu. En kaipaa häntä enää yhtään, itseasiassa en kaipaa yhtään mitään. Peilissä on isot reidet, pienet jalat, vähän juurikasvua ja kasvot joista näkee jo muutamia elämän jälkiä. En koskaan murehtinut sitä että kahvi ja punkku värjäävät hampaita, pidin vain niiden mausta ja pidän yhä. Puhuin suoraan ja rakastin sitäkin suoremmin: elämää ja liikettä, joka tekee kämmeniin naarmuja ja toisinaan silmien alle varjot. 

Työpaikalla monilla on vihkisormukset, Instagramissa monilla vanhoilla koulukavereilla kumppanit ja yhteinen kämppä. Mä vaan ajelehdin, kenties yhä vaan kauemmas noista kaikista. Ne puhuu kuinka ihanaa on että mies kokkaa, eikä itse tarvitse. Mä ajattelen, että on ihanaa kokata itse ja itselleen. Mä rakastan nukkua yksin ja katsoa telkkarista just sitä mitä haluan, silloin kun haluan. Pidän siitä hiljaisuudesta, mikä odottaa pitkän työpäivän jälkeen. Itken, huudan tai tanssin ja soitan musiikkia niin kovalla ettei ehkä kukaan kestäis. Tai makaan sohvalla, en tee mitään. 

Ollappa aina vapaa, mutta vapaa jonkun kanssa. Siinä kaikki.

Latasin taas sähkökirjasovelluksen. Atm meneillään Irvingin Garpin maailma ja Muumipappa ja meri. Seuraavaksi lukuun/kuunteluun: Essi Tammimaan Isän kädestä ja Stephen Kingin Kirjoittamisesta.

Istun autossa, jota joku muu ajaa, koska itselläni ei vieläkään ole korttia, eikä autoa. Miehet ovat ihania, kun ne kuljettavat paikasta toiseen. Hallitsevat tappokonetta, jonka arkinimi on auto. Hallitsevat, vaikka puhuvat koko ajan samaan aikaan, kuulostavat kohteliailta ja kiinnostuneilta sopivassa suhteessa. Tulee mieleen loputtoman pitkät automatkat isän kanssa, välillä nukuin poikittain takapenkillä, söin eväitä, luin kirjaa. Ja isä varoi ajamasta töyssyihin ja antoi minun päättää mitä kuunnellaan. Tätä autoa ajava mies on lähellä isäni ikää, mutta muuten tämän täydellinen vastakohta. Hän laukoo avoimen seksuaalisia juttuja milloin mistäkin ja kenestäkin. Seksisti, mutta olkoon, teen jutun vasta siinä vaiheessa kun jokin nerokas sutkautus kohdistuu minuun. 

Katson häntä kun hän nukkuu jalat levällään yöpaidassani, niin kauniina, niin viattomana. Olen niin hiljaa kuin pystyn, etten herättäisi tuota nukkuvaa otusta. Vaatteita on ympäri sänkyä ja lattiaa, koira tyytynyt osaansa oleskella tällä kertaa omassa pedissään.

Ihmellisiä ovat ne illat joina menemme yhdessä suihkuun ja se tuntuu luonnolliselta. Vaahdotamme saippuaa käsissämme ja hieromme sen vuorotellen toisiimme, vettä päälle. 

Kaupassa sanon "mies meni hakemaan lompakkoa" ja pidän miltä se kuulostaa. Joltain, miltä mikään aikaisemmin ei ole kuulostanut.

Kaikki mitä nyt haluan, on tehdä työtä ja rakastaa. Viettää kesää läheisten kanssa kallioilla ja rannoilla, ostaa se roseeviini ja uida kunnes lihakset melkein tärisevät. Hyppiä pelloilla yöllä, syödä ulkona, pyöräillä päivät läpeensä ja puhua syvällisiä kesän lämmittäneellä parvekkeella. Mennä katsomaan Morrisseytä heinäkuussa ja matkustaa yksin Hankoon. Pestä mattoja. Kerätä villivihanneksia ja myöhemmin marjoja ja sieniä. Kävellä metsässä, koska ehkä mikään ei ole parempaa.

Olla sinun kanssasi. Olla kaikkialla sinun kanssasi, vaikka pelottaa välillä aivan hirveästi. I carry your heart (I carry it in my heart).

Sitähän ihmissuhteet hyvin paljon ovat. Aseiden ojentamista toisen käteen ja haparoivaa yritystä luottaa, ettei hän tee niillä mitään. Minulla on ollut ja on oma työni tässä edelleen pettämisten ja raiskausten jälkeen. Mutta eteenpäin. Aina eteenpäin.

Soittolista

XXXTENTACION - Jocelyn Flores

Olavi Uusivirta - Kesäyön Uni

Lxandra - Dig Deep

Porter Robinson - Shelter

Cigarettes After Sex - Sunsetz, Each Time You Fall In Love, Sweet, Affection, Nothing's Gonna Hurt You Baby

Lil Blessing - Gravity

Vampire Weekend - I Stand Corrected

Ryan Adams - Come Pick Me Up

Meredith Brooks - Bitch

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

Tänä lauantaina tunsin herätessäni pohjatonta väsymystä ja lievää päänsärkyä, vaikka olin nukkunut ihan hyvin. Oli sellainen olo, ettei jaksa tehdä tänään yhtään mitään. 

Onneksi päätin jo aikaisemmin viikolla sottaista huushollia katsellessani, että viikonloppuna siivoan. 

Niinpä vaihdoin lakanat, varasin pyykkituvan huomiselle, imuroin, pesin lattiat, lajittelin tuoleilla ja sohvalla lojuneet vaatteet pyykkiin/takaisin kaappiin, pesin astiapinon ja hellan, sekä vessan. Vein kaikki täydet roskikset ja pesin oksennusrefleksiä pidätellen biojätteen. Putsasin roskiskaapin ja pyyhin keittiön pinnat muutamista murusista. 

Ulkona oli lempeät 24 astetta lämmintä ja olin pelkkää hikeä, kun vihdoin raahauduin suihkuun. Poistin jalkakarvat, mutta jätin tukan pesemättä tarkoituksena värjätä se myöhemmin. Rasvasin itseni kevyesti sävyttävällä vartalovoiteella. Laitoin punaista huulirasvaa ja kulmageeliä. Puin päälle shortsit ja t-paidan ja lähdin kauppaan. 

Ostin haukea, ylikalliita mutta superhyviä kookosjogurtteja, jätskiä, kaurasipsejä (saa nähdä, ovatko mistään kotoisin...), herneitä, kahta erilaista aurinkorasvaa, dödön ja mansikoita. 

Keitin iltapäiväkahvit ja söin eilistä kesäpyttipannua. Makasin parvekkeen sohvalla ja kuuntelin Eppu Nuotion Mutta minä rakastan sinua. Liikutuin. En pyytänyt ketään ulos, enkä kaivannut seuraa. Söin jäätelöä ja pohdiskelin, pääseekö hauki pataan tänään vai huomenna. Nuuskin uusia aurinkorasvojani, joista toinen tuoksui ihanalta. Paljastus: olen tuoksuihminen henkeen ja vereen. Rakastetut jaksavat aina ihmetellä tarvettani tuoksutella heidän ihonsa jokainen neliösentti päästä varpaisiin. I call it heaven. 

Tiskatessa soi Vesta ja Coco Rosie. "Vittu hiljaa!" huusin kirkon kelloille ja paiskasin ikkunan kiinni. Mietin eikö jonossa mansikkakojulle takanani seissyt seurakunnan työntekijä tunnistanut minua vai eikö hän vain halunnut tervehtiä. Hänellä oli pieni tytär mukanaan, minulla paljaat jalat ja niin iso huppari, että shortsini peittyivät sen alle. Työminä on asiallinen, ulospäinsuuntautunut ja sopivan neutraali, siviiliminä keski-ikäisten kummeksuvien katseiden kohde ja mielipiteiden jakaja. Sellainen olen aina ollut. 

Tällaisina päivinä rakastan yksinoloa, vedän sitä keuhkoihini kuin puhdasta ilmaa metsässä. 

Kesäillat ovat listan kärjessä, kun listaan ihania asioita. Pastellitaivas ja puissa pienet vihreät lehdet, hämärä joka maalaa kaupungin sinisellä. Lyhentyneet helmat ja lahkeet, rentoutuneet hartiat, piknikit ja puistobisset ja autiot rannat, paljaat jalat, elän välittömästi kevyemmin ja paremmin, kun lämpötila kohoaa ja valo lisääntyy. Herään ja ihastelen luontoa, teen vihdoin uuden soittolistan. Ajattelen villivihannesten keräämistä ja uutta uimapukua. Miehiä ja naisia, kuuta ja aurinkoa. Valkoinen matchaa niin nätisti mustan kanssa. Valo pimeän.

Suljen silmät, kun lämmin hyvän olon aalto kulkee lävitseni. Vapaus on paras asia, johan sen Tuutikkikin tiesi. 

Soittolista

Hurray For The Riff Raff - The Body Electric

SOAK - B a noBody

Isobel Anderson - Waiting For You

Jess Morgan - Modern World

Benjamin Francis Leftwich - In the Open

Ryan Adams - Come Pick Me Up

ja muita loistavia listasta nimeltä Infinite Indie Folk

PST.! Musiikkia monipuolisesti ja järjettömän hauskasti käsittelevä verkkojulkaisu Nuorgam (http://www.nrgm.fi/) on auki toukokuun loppuun saakka. Tämä on riippumatonta, vapaaehtoisvoimin pyörivää musiikkijournalismia, joka on poikkeuksellista Suomessa. Menkää tsiigaan.

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

Rakastan sellaisia ihmeruokia, jotka koostuvat vain parista raaka-aineesta ja ovat silti törkeän hyviä.

Sellainen on mm. tämä ylihelppo ja yksinkertainen arkisafka, jota teen usein lisukkeeksi tai syön sellaisenaan. Toimii melkein kaiken kanssa ja onnistuu aina. 

Ainekset ovat:

vihannekset, kuten porkkanaa, kiinteitä perunoita, parsa- ja kukkakaalia, kesäkurpitsaa, paprikaa, papuja

halutessa valkosipulia ja sipulia

oliiviöjy

sitruuna- tai limemehu

balsamiviinietikka

mustapippuri ja suola

~ ~ ~

Ja ohjeet:

Keitä perunat ja porkkanat puolikypsiksi. Pilko sitten ne ja muut veget isohkoiksi paloiksi ja höyrytä siivilässä kiehuvan veden päällä. Lisää halutessasi hienonnetut sipulit. Höyryttämiseen kuluu vihannespalojen koosta riippuen 10-20 min. Ne ovat valmiita, kun ovat vielä himppusen kovia haarukalla kokeiltaessa. 

Kaada veget isoon kulhoon, lorota päälle runsaasti oliiviöljyä ja sitruuna- tai limemehua, sekä muutama tippa balsamiviinietikkaa. Rouhi sitten päälle mustapippuria ja suolaa makusi mukaan.

Soittolista

blink-182 - First Date, She's Out Of Her Mind

Oasis - Live Forever

IBE - KIRPPARINARKKARI

Tracy Chapman - Fast Car

Nylonbeatia

Apulantaa

Gasellit, Iisa - Älä muista pahalla

Ladataan...

Ladataan...
Ihana meri

Rakastan raitapaitoja, mutta olen niiden suhteen nirso. Raidat eivät saa olla liian ohuet, eivätkä paksut. Värien pitää sointua. Ja viimeisenä sekä tärkeimpänä malli. Vihaan kaikenlaisia erikseen naisille muotoiltuja paitamalleja ja olenkin vuosia hommannut t-paidat miesten osastoilta ja veljen sekä kaverien kaapeista. Selkeää, yksinkertaista ja suoraa, kiitos. 

Omistan jonkin verran Marimekkoa ja uusimpina nämä kolme luomupuuvillaista paitaa Tokmannilta, jossa tulee käytyä todella harvoin (pari vuotta takaperin siellä ei myyty tofua, eikä yhtäkään kasvimaitoa!!11). Onneksi meininki on siitä päivästä nykyhetkeen hieman muuttunut, eikä kasvisruokailijakaan joudu enää lähtemään kotiin tyhjin käsin. 

Nämä paidat ovat ihan parhaita. Halpoja, laadukkaita ja kivannäköisiä, siis täydellisiä arkivaatteita. Hyviä myös ulkotöissä näin kesän lähestyessä. Hautausmaa työympäristönä on sellainen, etteivät kaikken raflaavimmat printtipaidat tai reikäiset sukkahousut yhdistettynä minihelmoihin kuulu asiaan...niinpä on oltava muita kotoisia, mutta käytännöllisiä asuja. Itselle on hirveän tärkeää, että tuntee olonsa työvaatteissakin itsevarmaksi ja kauniiksi, vaikka toki sadepäivinä on vedettävä kurahousut jalkaan. Muutoin käytän haravoidessa ja kukkapesien kanssa puuhatessa mieluusti pehmeitä trikoita, löysiä farkkuja ja collareita, joissa ainoa toimiva malli on alaspäin kapeneva. 

Soittolista

Se. - ...ja sä tapaat sun ystäviä

Florence + The Machine - Only If For A Night

MO - Walk This Way

Nirvana - Come As You Are, Lithium, In Bloom, Polly, Heart-Shaped Box, Something In The Way

Ladataan...

Pages